Tässä tämä nyt tulee, vuoden viimeinen päivitys.
Jäi tuo joulukalenterin tapainen blogin pitäminen vallan tyystin, pahoittelen. Oli vaan niin paljon kaikkea muuta mielenpäällä ja niistä ei ihan tänne viitsi kirjoitella. Päätin siis olla kirjoittamatta mitään, ettei kiusaus käy liian suureksi.
Meillä vietettiin erilainen joulu muihin vuosiin verrattuna. Vietin sen ilman perhettäni, omalla tavallani. Joulusta selvittiin hienosti, parin vastoinkäymisen kautta. Voin tulla kertomaan ensi vuonna lisää. ;)
Uusi vuosi otetaan vastaan positiivisella asenteella, ilman lupauksia. Tai niitä mahdollisia lupauksia ei ainakaan sanota ääneen. Menee usko koko touhuun muuten.
Pari tuntia vielä työtä tälle vuodelle, sit pääsis kotii pyörittelee lihapullia. Siel ois 1.5kg massaa oottamas. :D pottusalaattiin sain apuja Jannilta, oli reipas. Ja Janni saa merkinnän köksän vihkoon. Kaikki voitti siis. Aion myös avata reilu muutaman tunnin kuluttua siiderin. Ja toisen. Ja vielä....... Ja aion kohta kuristaa jokaisen joka paukuttelee rakettei etuajassa.. :s
Ei muuta ku HAUSKAA JA ONNELLISTA JA RATKIRIEMUKASTA VUODENVAIHDETTA ja parempaa tuuri vuodelle 2014...! :) olkaa onnellisia ja rakastakaa. ♡♥♡♥
Sain eilen aika mieltäylentäviä uutisia vaihteen vuoks. Not. Että hyvää joulua vaan ja trallallaaaa. On siinä hyvätki puolensa, mut tavallaa vähä epätodellista. Eli siis sain tietää, että mun työpiste ei enää tammikuun puolivälin jälkeen ole nykyinen paikkani. Yritetään, jotta saisin pysyä nykyisessä ketjussa kumminkin. Ja pitäkää sormet ja varpaat ristissä, että saisin uuden paikan hetimiten edellisen sopimuksen päätyttyä, säilyis lomat. Ennemmin otan useamman viikon yhteistä lomaa meillä asuvan miehen kanssa, kun euroja. Ensin ajattelin, että jos pystyis mitenkään ni pitäsin pari viikkoa "omaa lomaa" ja yrittäsin saaha helmikuun alulle uusia duuneja, mutta jätän mieluusti "omatlomat" pitämättä, jos paikka tulee heti! Huomenna ollaa taas viisaampia tän asian kanssa. Kauhee stressi, jäi viime yönä noi unet vähän vähälle. Mutta en täällä jää vatvomaan tätä asiaa nyt enempiä. Sormet ja varmaat ja solmuset siimat viel enempi ristiin ja peukkuja sille. että ei tarttis ihan täysin uusia juttuja etsiä. Haaveita on, mutta ne pakko hylätä tulevaisuuten, nyt olis tosin ollu hyvä rakonen mutta.....
Eilisten uutisten jälkeen vähän piristystä toi lanttulaatikoiden valmistuminen ja näin ollen yks jouluaskare vähemmän ja myös iltapäivän lumisade. Meillä oli vähän väliä verho vedettynä sivuun ja kyttäilyä tuleeks sitä lunta vai ei ja kuinka paljon. Lopulta sitä oli niin sopivasti, että isäntä nykäs haalarit niskaa ja hyppäs kaivurinsa selkää ja lähti aurailee.. :D Raukka niin innoissaan! Kävästii myös kavereiden tykönä, lupasin niille lanttulaatikkoa jos riittänee siit satsist. Riitti. Vuoden mies palkintoa oli jaossa eilen ku mentii kavereiden tykö; isäntä ajaa köröttää sil sen kaivuril ja miä kävelen. :D Mutta, liikuntaa liikuntaa, ja matkaa oli mitä, 850m.. :D Innokas auramies sitte ajeli pihan siinä siistiksi, ja miä tyydyin vaan riisumaan rapuilta lumihunnun. Rakensin myös talven ensimmäisen lumilyhdyn, ei kyllä ollu mitään priimaa eikä esittelykappale, mut ois menetelly jossei se ois romahtanu. :(
Kotiin Siwan kautta ja lämpösiä leipiä iltapalaksi. Parempiaki ollu, mutta kyllä niillä nälkä lähti, :)
Aamulla huomasin lumien hävinneen. Muuttunu liukkaaksi ja inhottavaksi jääksi yön aikana. Epätoivoisesti katsoin autollepäin ja totesin olevan ihme jos pääsen pihalta pois. Mun kurpitsavaunu ei tällä kertaa pettänyt vaan nous ku nous ton jäisen pienen mäen pihan perältä, huhhuh..
Ei se auta ku nyt vähän nykästä niskanahkaa suoremmaks ja koittaa saada aikaseks ne "siivoukset" mitä eilen uhkailin tekeväni. :)
Täs vähä taustameteliä, jää hyvin päähän soimaan ;D >>>"akat jaksaa valittaa, jos sekasin on asiat......." <<<
Lukema 13 000 lähestyy laskurissa, ihanaa! :) Nyt ku vielä oisitte ahkeria ja kommentoisitte ja esittäisitte kysymyksiä ni saisin joskus tehtyä teille kysymyspostauksen. Tai ehdottaisitte jotain aihetta mistä voisin kirjottaa. Tai joku kuvapostaus jollain aiheella...? :)
Vapaapäivä nro 2!
Olin jo seiskan aikaa hereillä, kävin vessassa ja yritin ottaa unta lisää. Eipä näkyny. :) Nousin sit touhuilee. Heitin pyykit koneesee ja osan lavuaarii oottelee nyrkkipyykkiä. Uus paita, en uskalla laittaa koneesee ettei heti mee pilalle. Eilen kuorin, pilkoi, keitin ja soseutin lantut lanttulaatikkoa varten. Yön yli jäähyttelin soseet ja aamulla sit loput ainekset joukkoo ja soppa sekasin. Otin juuri viimiset uunista ulos. Tuoksu on hyvä ja raaka massa ainakin maistui HYVÄLLE! En ole mikään joululaatikoiden suuri ystävä, mutta kyl toi oma lanttulaatikko on alkanu uppoomaa. Viime jouluna nautittiin myös mun tekeleistä. Tänää tein 2 isoa ja 4 pientä. 3,5 kg oli lanttuja kuorineen, tiiä sit paljon tuli hävikkiä, mut lopuista tuli laatikot. Reippaasti laitoin sosekattilat ja työvälineet suoraa tiskikoneesee, oon välil vähä laiska jälkisiivousten kanssa. :D Nyt ne sielä puhtaana odottelee kaappiin pääsyä, ja taidan alkaa vähä pyykkiäki ripustelee. Voisin ehkä myös suorittaa jonkunnäköstä siivousta täällä muutenkin. Perussiistiä on joo, mut pöydillä ja tasoilla vallitsee yleinen kaaos! Ahdistava sellainen. Ja toi eteinen. Mulla nettikirppiksellä muutama hassu tuote myynnissä (tääl.), ja tavarat eteisessä kassissa oottamassa uutta kotia. Joko jonkun kotoa tai sitte vaikka pelastusarmeijalta. Mutta ennen joulua noi häviää meiän huushollista. :)
Eka tuli vähän semmonen "en raaskis" mut sit alko ajattelee et en hitto käytä noita ja en tee niillä mitään. Nyt ku ne on koht 2kk tossa eteisessä odottanu lähtöä, oon saanu tehtyä "surutyön" ja asennoitunu että ne ei oo enää mun, voin luopua. :D
Katotaa jaksanko olla reipas vaiko en. Ei ois paljon hommaa, mut hommaa kumminki. Kohta virittelen kynttilät pelikuntoon ja illalla ei tartte sitte ku sytytellä, ellen jo kohta ala tunnelmoimaa. Kivan lämmin nyt sisällä, ku uuni ollu kolme tuntia lämpösenä! ^_^
Ensin aion nauttia aamupalan! :D tai no lounas se ehkä enempi vois olla. Munia ja pekonia. ;)
Maanantai ja vapaapäivä. Oli aika rankka 2 pvä töissä.. ;D
La-pe vapailla (ma-ke saikutin) ja la-su töitä, jälleen kaks vapaata ja taas viikonloppuna vapaata. En valita, ja en ole lisätuntejakaan nyt ottanut ku en oo kokenu tarpeelliseksi. Veronpalautuksia tuli sen verran ja normitunnit ni kyl toimeen tulee. Elelee sit vähän kitsaammin jos näyttää ettei valuutat riitä. Arvostan myös omaa vapaa-aikaani niin paljon etten raaski haaskata sitä työntekoon.
Vapaapäivän kunniaks aattelin lähtä Prismaan ettimään tarvittavat välineet joululahjojen tekoon. En löytänyt joten improvisoidaan sitten. Eipä kai tosta nyt niin paha tuu, vaikka suunnitelmia joutu muutamaankin. Viiskymppii köyhempänä taas kaupasta poistuin, tosin käyttötavaroita tuli jonku verran ostettua. Siteitä, shampoo, rasva etcetc. Joululaatikoiden aineksia. Lahjoja en lainkaan. ;) Uudet kynttilät ulkolyhtyihin, ku kerranki muistin! Siirsin takapihalta toisen lyhdyn eturappusille, kivempi ku molemmat lyhdyt saa koristamaan. Toinen takapihalla vaan tolpan koristeena ollu, kynttilää poltettu vielä ollenkaan. Turhalta tuntunu laittaa ku ei takapihalla juurikaan tuu käytyä ku autolle ja pois. Etupihalla ohikulkijatkin näkee.
Joku päivä huolisin saada jouluvaloja! Ja kuusen jo nyt! Tahtootahtoo! :)
Sieltähän se talvi hiipii. Ilma hieman viilennyt,
Meidän piti lauantai-iltana lähtä käväsee kavereiden kerhon pikkujouluissa. No lopulta päädyin lähtemään yksin. Kotona mietin monta tuntia, että jotain tekemistä / menemistä ku kerranki olo, että tahdon muualle ku kotisohvalle. Johtuen ehkä siitäki et mul oli uuet kivat vaatteet, ja kengät! 17 min tästä päätöksestä lähteä kerholle, olin käyny suihkussa hiustenpesua myöten ja pukenu vaatteet päälle. Suht sukkelaan. :) Mietin pitkään, että kävelenkö vaiko menenkö autolla. Olin varma, että siideri kyllä maistuu, olinhan päivällä käyny kaupassa ja ladannu jääkaapin valmiuteen. Joululahjaksi ostiin mukaanviemisinä kerhon pojille pullon viskiä, valmis pahvikotelo Alkosta mukaan myös, kotona koteloa sit vähän tuunailin ja koristelin. Koristeet pääs sitte komistamaa ukkojen takinliepeitä ja perstaskuja. XD Poro ja tähtiä.
Otin sit kumminki auton alle, ku en jaksan alkaa kuskia suunnittelee ja käveleminen noiden kantamusten (lähinnä se viskipullo) kanssa ois ollu inhaa. Pääsin kerholle, annoin pojille pullon ja päätin sit lähtä viemää auton porukoitten pihalle odottelemaa seuraavaa päivää. Olin varannu muutaman siiderin mukaan ja ne alko sit houkuttelee. Tallailin takas kerholle ja hetken aikaa siin ehdin kuuntelee bändiä, mikä oli soittamassa siellä. Puoltoist siiderii ehdin hörsiä siin, ku lähettii hieman huonostivoivan kaverin kanssa yhtämatkaa tallailee kotio päin. Eikä haitannu kyllä yhtään. Aikasemmin illalla antibiotit oli laittan mahan sekasin ja pikkusen alko myllertää juhlahumussa, ni parempi lähtä kotiin ettei käy vahinkoa ainakaan julkisesti. :D
Mietin kauemman aikaa tota kemuihin lähtemistä ku siellä jengi tupakoi sisällä, ja se haju on niin etova. 10 min käväsin ennenku lähin viemää autoa pois, ja vaatteet hais niin pahalle! Koti ku pääsin ni vaatteet pyykkii vaa ja hyihyi! Klo 00.19 jo yöpaita päällä, pari siideriä nauttineena, ei huono :)
Tuntuuko teistä koskaan siltä, että oot se pienin ja heikoin? Antakaa tuntua. Oot tottunu käsittelemään ja elämään vastoinkäymiset. Et ehkä jaa huolia ystävien tai puolison kanssa, koska siihen on syynsä. Et jaksa selitellä tai alkaa todistelemaan mitään. Todistelemaan, että et sorru ja oot vahva kohtaamaan tielle tulleet esteet. Sun täytyy jaksaa ja pysyy vahvana. Hymyillä. Hymyillä, vaikka sun sisin itkee. Se itkee kipeesti.
Tuli nyt vaan mieleen. Välillä on pakko vaan päästää irti ja olla se pieni ja heikko. Ei koko ajan tartte suorittaa ja olla jaksavinaan. Toisinaan saat sortua ja antaa itselles luvan päästää se paha olo pois. Ei kokoajan tartte hymyillä, näyttääkseen muille että pärjäät. Joskus tekee vaan mieli istua sängyn reunalle ja itkeä kaikki paha olo pois. Parkua ku pieni lapsi. Ja toivoa, että joku tulee ja lohduttaa. Antaa sun vaan päästää kaiken ulos.
Uutisissa on vähän väliä kaikennäköstä pahuutta. Millon kaveri tappanu toisen, milloin joku hakannu jonku ihan vaan syyttä suotta, milloin joku hukuttanu koiransa, milloin joku ajanu päin rekkaa (ne kyl harvemmin on vahinkoja), milloin tapahtuu sitä ja milloin tota. Ihmisten pitäs vaa opetella käsittelemään asioita ja ottaa vastuuta ja opiksi omista virheistään, Miksei myös muidenkin virheistä vähän oppia. Ja puhua jos se paha olo tulee. Ei se oo aina niin helppoa, yhteiskunta kun on sitä mieltä monesti, että "ei sulla oo hätää ku sulla on asiat vielä noin ja noin.." Monikaan tuskin hakeutuu apuun, ellei koe sitä tarvitsevansa. Ja silloin, kun sitä apua haetaan, sitä pitäisi olla saatavilla.
En vähättele millään tapaa muiden suruja ja ammatteja ja mitään muutakaan. Ja en tällä halua mitään "AMMATINVALINTAKYSYMYS"-pätemisiä. Jotain meidän on tehtävä elääkseen. Se ei välttämättä oo se unelma-ammatti, se on vaan se mistä saa rahaa ennenku pääsee toteuttaa unelmiaan. Kumminki, asiaan.
Ootteko koskaan miettiny kuinka vaikeeta esim asiakaspalvelijoilla voi olla henkisesti...? Ne on kyl pahanolon kaatopaikkoja.. Kassaneiti hymyilee sulle ystävällisesti ja palvelee ammattimaisesti. Hymyn taakse saattaa kätkeytyä kipua. Aspa on saattanut edellisenä yönä menettää vaikka lemmikkinsä, kuullut edellisenä päivänä huonoja uutisia, kokenut jotain ikävää, eronnut, henkisesti vaan väsynyt. Sitte. Sitte tulee se Matti Meikäläinen, joka kokee oman päivänsä huonoksi syystä, että kravatti on työmatkalla jäänyt auton oven väliin, ja kahvia läikkyny housun etumukselle. Nämä tapahtunut sen takia, kun edellinen ilta kavereiden kanssa meni lähipubissa vähän pitkäksi ja aamulla tuli nukuttua rokuliin ja työmaalla ohimoa jyskyttää. Aspa hymyillen palvelee asiakkaita ja saattaa Hra Meikäläisen kohdalla sanoa "kiitosolehyvähei" liian pienellä äänellä, edelleen hymyillen, koska hänen on pakko. Hänellä vain ehkä ääni hetkellisesti petti kun joutuu puhumaan työpäivänsä aikana aika paljon. Hra Meikäläinen ei pidä siitä, että häntä kohdellaan eritavalla kuin muita asiakkaita, joten hän päättää myös kertoa asian aspalle. Hyvinkin selkeästi ja kuuluvalla äänellä artikuloiden.
Aspa hymyilee edelleen.
Työpäivä päättyy, hymy vaihtuu itkuun. Kyseinen henkilö on mahdollisesti koko päivän hymyn läpi pidätellyt itkuaan ja varonu ajatuksiaan. Hymyilly pakosti, jotta ei itkisi.
Tulin vaan sanomaan, että HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ ja onnea SUOMI.. ♥♡♥ Kunnioitetaan maata puolustaneita. Heitä, jotka mahdollistaneet itsenäisyyden maallemme.
Täällä podettu pikkusta rapeloa eilisistä pikkujouluista, joten en jää höpöttää sen enempiä. Aion käyttää nää viimiset minuutit ennenku uni tulee, katsomalla boksilta aikaisemmin päivällä tullutta elokuvaa. KOVASIKAJUTTU. Oon kauan jo tahton nähä sen, nyt on sen aika. :)
Tää aamu alko jo paremmin ku monet muut aamut. Sillä hetkellä ku uni loppunut ja yrität etsiä lisää, alkaa se yskänpuuska saapua samantien ja henki ei kulje ku kurkku niin tukossa hengitettyäsi koko yön suun kautta. Yrität yskiä itses auki niin sanotusti. :D Niistää nenää tyhjäksi et jotain kautta sais hengitettyä. Tänä aamuna huomasin et jotain on eritavalla. Siin herättyäni makoilin ja ihmettelin ku kurkku tuntuu erilaiselta, huomasin ottavani ilmaa nenän kautta, jee! Tänä aamuna ei ole aivastuttanutkaan (tähän mennessä nolla) ja olo muutenkin virkeämpi. :) Mikä on ihan hyvä sillä.....
.
.
.
.
.
Tänään on suurensuuret pikkujoulut! KSO:n henkilökuntaa ja muuta sekalaista seurakuntaa kokoontuu Ruonalan Palloiluhallille syömään, juomaan, nauttimaan muutamasta bändistä. Klo 20 saapuu YÖ (joo, en oo ikin nähny ja niil on kivoi biisei, good. ;) ) Klo 22 Kaija KOO (jooo siistii.. :p <3 nähty kahdesti) ja klo 24 POPEEEEDAAAAA! (Ihanaa Pate ja pojat! Kertaakaa en oo nähny ja niin siistii nähä nyt. :) ) Isi kans odottaa tot Popedaa aika innolla.
Meiän seurue siis koostuu viidestä henkilöstä (joista 4/5 on antibioteilla :D hyvä me! ) : isi, äiti, miä, meillä asuva mies ja hänen pikkusiskonsa Läpändeerus. Ite meen hallille jo puol kuuen aikaa oman työporukan kanssa ja myöhemmin ku muut saapuneet ja viralliset osuudet (kai siel niitäki on..) ja velvollisuudet hoidettu ni etin omani ja lyöttäydyn heidän kans. Isi tosin ei tosta YÖstä tykkää ei niin yhtään ni voi olla, että äiti ja Läpändeerus tulee edeltä ja ukot sit perästä. :)
Pitäs lähtä kaupoil käväsee et saa vähä lisää askartelumateriaali joululahjoihin. ;) Ajattelin myös vilkasta, josko löytyisi joku uusi kolttu illan kemuihin. Vast ostin pari uutta "viittaa" ja neuletta ja paitaa, mut en jaksa alkaa stressaa et missä ne on (jooo-o. pyykit päätyy aina sinne sun tänne täs kämpäs, ne puhtaat.) ja mitähän niist nyt sit pukis. Veronpalautukset saaneena ajattelin, että voin suoda itselleni uuden paidan. Ja ehkä kengät. ;)
Kattelin tos H&M sivuja ihan vaa sillee et minkälaista tarjontaa siellä olis. Katse kiinnittyy vaa ruudullisiin paituleihin, flanellipaitoihin. Oh miä niin tykkään semmosista! En tiiä mikä niis on mut ne ruudut ja paidan muoto vaan vetää mua puoleensa. Meillä asuva mies sai eilen uuden itselleen, hiukkasen paksumman ku edelliset. Nyt näyttää viel enempi kunnon mettäläiseltä. Se hänen parta.. Huhhuh.. :D
Mut kyl miä oon silti ilonen et kyseinen ihminen on minun! <3 Ihan hurjasti pidän! Kuka sit nyrkkipyykkäis mun vaatteita ku ei ehi pyykkii enää pesee. ;)
Heitin lukijoille haasteen blogin facebook sivuilla eilen. 81 näki kyseisen julkaisun ja sain YHDEN kysymyksen. Siis YHDEN?!? Haasteena oli, että heitätte mulle kysymyksiä joihin sitten vastailen blogissa. Vain yksi. Mutta se oli sitäki haasteellisempi. :) Mikä on sun ikimuistoisin joululahja menneiltä vuosilta? :
Mun on pakko vastata, että puinen tuoli. Valkoinen lasten nojatuoli, tosin siinä ei ollu pehmusteita. Se oli ainut mikä mulla tuli mieleen. Oon saanu paljonpaljon ihania lahjoja, ihan hurjasti. Mut toi tuoli oli ainut mikä pätkähti päähän. Sen pitäisi olla vielä porukoilla vintillä jemmassa, siellä ainaki oon nähny sen. ;) Siellä se odottaa, että tuoli saa uuden käyttäjän ja pääsee takaisin vanhan omistajan tykö. ;)
Nyt lähen laittaa kinkun uunii huomista varten. On rosollii ja pottusalaattiikii, kokeillaa lohkopottui kans! :)
XoXo, Jane..
Ps. Huomenna muistetaan sitten Suomen itsenäisyyttä ja kunnioitetaan sotiemme veteraaneja! :)
Nyt olis kiireen vilkkaa askarreltava lisää kortteja! 13.12 pitäs korttien olla postissa viimeistään ja listan mukaan multa puuttuu niitä "muutama." Tein listan, johon listasin keille tulee lähettää kortit ja keille myös lahjat. Koko listassa 27 nimeä (tulee viel lisää, huh) ja puolet niistä ansaitsee lahjan, edes pienen. Sen verran aion olla pihillä tuulella, etten postita kaikkia kortteja vaan toimitan osan suoraan laatikkoon (ei tartte alkaa osoitteitakaan kyselemään. ;)). Tavallaa oon kyllä hyvällä mallilla lahjojen suhteen, kun puolelle lahjan ansainneista olen jo jotain hommanut. Mulla on vaan tapana vähän päästä mopo käsistä noiden suhteen. Vähän on pientä hankittuna, mut jos vielä vähän lisää jotain! Jos tänä vuonna oikeesti yrittäisi vähän hillitä ja hankkia vaan "jotain pientä.." Valtaosa kumminki aikuisia, joille lahjat tulee hankittua. Kummilapsien lahjat on hoidettu jo, ONNEKSI!
Korttiaskartelua on tosiaan pakko jatkaa, visiot vaa loppuu ku en omaa sen suhteen kovin hyvää mielikuvitusta. Ja joka kortti on erilainen, vaikka voisi toteuttaa samanlaista tapaa kuin Niina, tekee aina kaksi samanlaista korttia. Osa korteista on isompia ku "normaalikortit", joten mun pitää askarrella niille kirjekuoretki. :) Ei tartte onneks odottaa kovin kauniita kuoria. XD Kirjastosta lainasin muutaman paperiaskartelukirjasen, josta toivon löytäväni ohjeet. Hyvin tässä vielä käy. :)
Myös pakettikorttien askartelun olen aloittanut, kivoja! :)
Lahjojen suhteen eniten ehkä "päänvaivaa" tuottaa kummien lahjat. Mitä heille keksisin. Tai no, oon joo keksiny kyllä, mutta taas tuntuu mopo keulivan.. :p Muina vuosina on ollu klisee, pullo viiniä. Tänä vuonna aion panostaa hiukan. :)
Tänää tai huomenna taitaa tulla Tiimarikeikka, kun vielä ehtii! :)
Joulukoristeitaki ois ihana saada ja kuusi! Moni on laittanu kuusen jo nyt.. Hassua. Kotona tottunut siihen, että se laitetaan aatonaattona (23.12).. Nyt oisin kyl jo valmis laittamaa omaan kotiinki, sais nauttia pidempään jouluntunnelmasta. Ensin pitäsi vaan saada koti siivottua ihan täysin putsisputsis ja ylimäärästä rojua heivata roskikseen. (oon huono tossa. :( )
Meillä sohva ja telkkaritaso vaihtoi paikkaa, kodista tuli heti paljon kodikkaampi ja nyt nautin vielä enemmän kotona olemisesta!
Kerron teille yhen jutun.
.
.
.
.
.
.
.
En oo, koskaan nähny Maija Poppasta. Sitä elokuvaa. Tajusin sen jälleen tuossa eräänä päivänä, kun tuli mainos Disneyn juhlajulkaisusta. Mulla on kauhee aukko sivistyksessä! (vai sivistys aukossa.. XD) Mua kyllä hirveesti houkuttais nähä se, ja aionkin katsoa sen lähitulevaisuudessa. Toinen on Ihmemaa Oz. Miksei äiti ja isikää oo niitä mulle kakarana näyttäny. ÄITII! Yritin niitä Netflixistä vilkasta, mutta ei . Siispä: Rakas Joulupukki, olen ollut kiltti joten...... ;) Kaikki tämähän pätkähti päähäni, kun etsiskelin katsottavaa Netflixistä. Silmiini osui eräs elokuva, minkä oon nähny kerran elämäni aikana, muutama vuos sitten vasta. Tässäki kohtaa mulla oli monta vuotta aukko sivistyksessä. Kyseisen elokuvan päähahmona on Jack Skellington. Kuka tietää? :)
Sunnuntaina lähettii Prismaan ostaa sipulia ja perunoita ruokaa varten, kotiin tultiin nopeemman netin ja Lumo-Tv paketin kanssa. Noni. :D Eilen sitte ku olin apteekissa ni meillä asuva mies soittaa, että nyt pitäs toimia et eiku kotii vaa kirjautuu ja kattelee töllöö. Sanoin, että emmiä tommosta osaa. Väitti kiven kovaan, että ohjeet on niin yksinkertaset et kyl se sujuu. Ei uskonu. :D Tallennukset osasin laittaa päälle joo, mut en sit tajunnu katsoa paperin toiselle puolelle ku hermo meinas palaa, ku en saanu kuvaa näkyviin. Aattelin et kohta se ukkoki kotona ni asentaa sen mulle, saa s-loman kulutettua viihtysämmin. Saapuihan se isäntä sitte siin karvaa vajaa kaks yöllä kotiin. Jäi Lumot kattomatta ja isäntä pussamatta. Ei ihan sujunu. :/
Tänää saatii homma toimimaa (ja näkyy myös makkarissa) ja voi tätä iloa ja riemua! Siisteintä tos on toi tallennussysteemi. Kaks viikkoa ohjelmia talteen, me like! :) TOSIN! Tarttee vuorokautee enempi tuntei et ehtii kattoo kaikkii kivoi ohjelmii! :p Odotan nyt jo innolla huomista päivää et saan koooooooooko päivän katella telkkaria. Ainaki siihen asti ku toinen kotiutuu töistä.
Tänää heräsin siin 10 mais, pelailin tabletilla sängyssä jonku 1,5h ja raahauduin sohvalle aamupalan kans. Siinä sit koko päivä mennykki ja tunnin päikkäritki nykästy, huomaa kyllä ettei oo ihan täydes vedos tää mimmi. Mutta kerranki pystyi hyvälläomalla tunnolla suoda sen itselleen.
Kello iltakasi ja tuntuu ku kello ois lähemmäs puolta yötä. Torppa pimeenä ja isäntä sängyssä kattelee telkkarii (eli tarkottaa et koht nukkuu. Noo parikymmentuntii töitä samoil silmil ja sen perää muutama tunti unta ja taas töihin. :) ) ja itekki kattelee kelloo et milloo voi mennä nukkumaa.. Aion katsoa pari ohjelmaa ja sitten ummistaa simmukat. Peitto, tyyny ja telkkari = My best friends.
Tää oliki nyt vähän tämmöstä tyhjänpäivästä jorinaa, as always. :)
Noniin. Tästä se sitte lähtee.
Joulunodotus kiihtyy ja tarjolla olis blogia joulukalenteri muodossa. Haastoin itseni tänäkin vuonna kirjoittamaan päivittäin jonku pikkupostauksen, näin ollen te, jotka ette ole saaneet oikeaa joulukalenteria (mullon kaks suklaakalenteria ja arpakalenteri, wuhuu!! :p ), voitte vaikka sitten tämän muodossa "avata luukut." ;)
Loin tuossa äskettäin blogille myös omat sivut. (tästä pääsee). Nyt oli sen aika, ja sinne voi sitte kirjotella kommentteja, risuja, ruusuja, ehdotuksia jnejne.
Tästä postauksesta saadaan varmaan aikaseksi aika pitkä. On meinaan viime kerrasta sen verran aikaa. Ja tähän väliin on taas sattunu kaikenmoista, mistä ois voinu kirjottaa (arvatkaapa, nyt ku sen sanoin ni ei mulla oo nyt mitää kerrottavaa.) Eilenä ois viel ollu vaikka ja mitä. Tosin, sitte jos alan miettimää oikee kunnolla ni sitte sitä on oikeesti ihan hirveesti sitä kerrottavaa! :D Ja kukaa ei jaksais lukea sitä. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Tässä taas vaihteeksi siirryn sairaslomalle, voi flunssa. :/ Eino-myrsky oli kaks viikkoa takaperin (17.11) ja silloin viikonloppuna alko olo olee sen olonen ku kuumetta nostaisi. Muutaman päivän oli kurkkua karhennellu. Alkuviikosta sit nosti pikkusen lämpöä (37.4) ja alotti yskän. Loppuviikkoa kohden olo pikkusen koheni. Ihme, vaikka samalla töissä kävin (yhden päivän kerkesin lepiä ku oli vapari.) Seuraava viikko alkoi ja se yskä ei vaan hellittän. Päinvastoin. Tuntui, että hitusen tahti vaa kiristyy. Nyt ei ollu onneks tiedossa ku 3 pvän työviikko (yks ylimääränen vapaa, kerron siitä myöhemmin miksi. ;) ) mikä huipentuu perjantaiseen 10h vuoroon 6-16 ja sit vapaata viikonloppua! Perjantai-iltana sain niin kauheita yskänpuuskia, että heti ku avasi suun ja yritti puhua ni piti yskiä.
Tuntuu kyl keljulta eka painaa kaks viikkoo duunii sairastaen ja sitte vapaalla ku ois muuta tekemistä, ni oikeesti sitte potea sitä sairautta. S-lomaa en ole tietyistä syistä hakenut, oma vika kyllä osittain. Nyt oon kohta menossa lääkäriin, kun yskä jatkuu ja jatkuu. Pitää yskiä aivan ku lima tahtois irrota, ei tosin irtoa mitään, kumisee vaan ja rintaa painaa ja rohisee. Yläselkää välillä myös pikkusen painaa ja kivistää, merkit vois viitata, että nyt tää pöpö on keuhkoputkessa. Lämpöä ei ole nostanu 37.1 yli, mutta koko viikonlopun ajan tullu hetkittäin semmosia järettömiä väsymyksen tunteita. Silmät saattaa haluta vaan luppaa kiinni vaik ei varsinaisesti tarvis päikkäreitä ottaa. Pärskintä ja niistely on pitänyt aloittaa. :/ Noo, lääkärisetä kertoo kohta mikä mua vaivaa.
**********
Kerron teille yhden elämäni siisteimmist asioist. Liittyen viime viikon ylimääräiseen vapaapäivään. Päivämäärällä 28.11.2013! Ostettiin siskoni, Kristan, kanssa isille etukäteissynttärilahjaksi liput mun lempparibändin keikalle. Myös Krista tykkää paljon kyseisestä bändistä, ja isiki ymmärtää hyvän päälle. ;) 21.15 oltiin Hartwall Areenalla kuuntelemassa VOLBEATin Suomen keikan ensisointuja!
Ai luoja! Viimeksi kun Volbeat oli suomessa, missasin mahdollisuuden päästä keikalle, ja Krista oli päättäny (myös minä omassa päässäni pohtinut), että seuraavaksi kun se tulee Suomeen ni keikalle on mentävä. Eka mainos mikä osu Kristan silmiin ja meikäläisellä soi puhelin. Meinasin alkaa epäröimää, mut sanoin sitte kumminki et JOO. Liput tuli myyntii ja Krista päivysti ilman yöunia aamuysiin asti ja osti meille liput! Jos elämässään jotain katuis, katuisin jossen ois lähten tonne.
Nyt ku tätä kirjottelen, kuuntelen samalla Volbeatia ja mulla meinas ihan tulla vetelät housuun täst valtavasta hyvänolontunteesta ja niistä muistoista mitä tolla keikalla saatiin. En vaan kestä. Pakko ehkä koht itkee vähän ku tuntuu niin hienolta! :D Iho kananlihalla ja kylmiä väreitä kulkee pitkin kehoa. (ei johdu kuumeesta. ) :p
Volbeat Finland 28.11.2013 (klikkaa ni saat suuremmaks.)
**************
Joulukorttiaskartelu on luonnollisesti alotettu jo. Rakastan joulua ja sitä stressiä mikä siitä tulee. Samalla myös vihaan sitä stressiä. Kummilasten lahjat on ostettuna jo, tärkeimmät siis hoidettu. Lahjalista silti tuntuu kauheen pitkältä ku mulla vähän tahtoo lähtä mopo käsistä noitten hommien kans. ;) Nyt odotellaa milloo saan kuusen. Löysin Prismasta pienen muovisen, ja se on ku tehty meille! :) Tossa teille pikkusen makustelua joulukorteista, mitä oon saanu aikaseksi. :) Vielä ois paaaaaaljon tehtävänä. Eka on kauhee inspis askarrella, mut sit se tieto siitä ku ne tavarat pitää korjata poiski, masentaa niin paljon et fiilis latistuu. :D Ja ku mulle kertyny jonku verran tota askartelutavaraa ja kaikkea pitää käyttää olevinaa.. :D
Korttiaskartelua 2013.
Huomista päivää odotellen! Luukku 3 silloin.
XoXo, Jane...
Ps. heitelkää rohkeesti kommenttia ja ideoita tonne blogin sivuille. :)
Mitäs ootte mieltä, oisko taas "kalenteri"blogi...? :) näin ollen se vaatis että oikeesti muistasin ja tulisin päivittäin kirjottaa ees jotain.. :) otan haasteen vastaan. Koska.. nyt tulin hätäsee tekee tämänki päivityksen ku huomasin et päivä vaihtuu kohta. (Kalenteri-idis oli mielessä jo tos syssymmäl.. :) )
Makaan sängyssä. Kuuntelen kun ulkona myrskyää. Ikkunasta pääsee viileää syysilmaa huoneeseen. Jossain myrsky riepottaa irtaimistoa huolella kun rysähtää. Yritän ottaa unta. Ajatukset pyörii päässä; mitähän hyvää huomenna tekis ruuaksi, mitähän sitä keksii joululahjoiksi ystäville ja sukulaisille, millasia kortteja sitä askartelis ja milloin, milloinhan ois hyvä tehdä joululaatikot valmiiksi, mahtuukohan pakastimeen köntillinen piparitaikinaa jos teen itse. Takaraivosta ilmestyy sama kysymys ku päivällä; miksi miehet jaksaa valittaa ku niillä on niin rankkaa verrattuna naisiin... ?(meillä asuva ei tuota onneksi tee) Miksi ihmeessä nää ajatukset pitää tulla keskellä yötä, ku pitäs nukkua ja mennä aamulla töihin. Ajattelin että tässäpä aihetta blogiin, miesten marina, ja aattelin sit nousta sängystä kirjottamaan.
Tää ei oo mitää tasa-arvo vähättelyä, ei miesten lyttäämistä, ei mitään feministihöpötystä. Kenenkään on turha ottaa tästä nokkiinsa. Jos ottaa, pitäkööt omana tietonaan.
Mua vaan on monta vuotta naurattanu asia josta ollaan keskusteltu useamman miespuolisen kanssa. Muutamia vuosia sitten, jolloin nää kyseiset herrat on ehkä just saaneet viikset kasvatettua (eikä ollu Movemberiä jossa ois voitu vertailla ;) ) ja ittesä ns miehen ikään, jotain parikymppisiä kolleja. Kummalla on rankempaa miehillä vai naisilla.. ? Siis sillee noin yleisesti.. Keskustelu lähtee etenemään ku yleensä ensin mies sanoo että heillä se on rankempaa. Perusteluja? "Joo me joudutaan käymään armeija!" Hmmm.
Miksi naisilla voisi olla rankempaa. Siksi.
Naiset, jotka ovat vielä tyttöjä (itse 11w) kun heillä alkaa kuukautiset. Se kipu, turvotus ja pöhötys, elät jännityksessä/pelossa, että koska se suoja pettää ja ohikulkijat ja kanssaeläjät huomaavat housujen päästäneen verta läpi. Se häpeä. On muistettava ottaa mukaan siteet ja tamponit (ja mitä suojia nyt käyttääkään) kun poistuu kotoa. Varmistettava, että vessa on suht lähellä paikoissa mihin menee. "Kuukautiskivut johtuvat kohdun supistelusta, jolloin kohtu tyhjenee helpommin. Joillakin kivut ilmenevät vatsassa, joillakin lantionseudulla, joillakin selässä ja joillakin säteilee alas reisiin asti." Ja ne mielialat! Joo-o miehet voi sanoa, että hekin joutuu kärsiä kuukautisista. Seksiä juurikaan saatavilla ja ne MIELIALAT! Ikävä kyllä on paljon naisia jotka elää ilman miehiä ja heillä on silti ne kuukautiset. Byhyy.
(Tää koko blogin aihe tuli päähäni jo päivällä kun pyörin aivan tajuttomissa menkkakivuissa sohvalla. JOKA KOHTA yllämainituista "joillakin ilmenee......." kivuista samanaikaisesti ja ku sattuu niin v***sti et tekis mieli vetää muita ihmisiä turpaan. Tyydyin vaan puremaan omaa nyrkkiä ja toisella kädellä puristamaan meillä asuvan miehen reittä. Ei ois kuulemma tarvin.)
Nyt Nainen on sukukypsä ja tapaa ihanan miehen ja tulee raskaaksi. Kaikki se mitä nainen käy läpi 9kk aikana ei oo miesten mielestä (ei, en yleistä.) rankempaa ku heidän elämänsä, ku he joutuu käydä armeijan (onhan sitä siviilipalvelus).. Kumminki. Nainen tiineenä. Tissit kipeytyy, tissit kasvaa, niitä aristaa harva se päivä, pahoinvointi ja oksentelu, henkinen jaksaminen, on sokerirasitusta, pelkoa keskenmenosta, raskausmyrkytys mahdollinen, kasvatat sisällä uutta elämää ja keho muuttuu. Synnytys lähestyy. Liikkuminen vaikeutuu ku selkää ja polvia kolottaa ja ku kenkiäkään meinaa saada jalkaan tai persettä pyyhittyä vessassa käydessä. H-hetki käsillä, supistukset ja ne kamalat kivut. Et pysty syödä, juoda, nukkua - pakko synnyttää. Miettikää miehet minkä kokoisesta kolosesta se lapsi putkahtaa. Eikä ne kivut kaikilla siihen lopu. Saattaa olla, että joutuu vähän korjailemaan paikkoja niiden revettyä. Yritä siinä sit liikkua ja istua mukavasti.
Joo, on se miehilleki mahdollisesti rankkaa tuo 9kk ja synnytyksessä mukana olo ja kaikki. Mutta ikävä kyllä on monia naisia jotka raskaaksi tullessaan jää yksin ja ne joutuu silti kärsiä ne kivut ja tuskat ja synnytykset. Oli mies elämässä tai ei.
Naisesta tulee äiti. Rankkaahan se on. Paljon on yh-äitejä jotka on myös isiä samalla.
Juu miehillä on yöllisiä siemensyöksyjä ja yllättäviä tilanteita ku pippeli saattaa alkaa keulii. Ja se armeija. Niin rankkaa. Joo saattaahan se olla. Mutta on naisia jotka vapaaehtoisesti menee armeijaan ja kärsii sielläkin ne kuukautiset. Ja ne on joka kuukausi halusit tai et (okei niitä voi lykkää ja siirtää jnejne, mut ei sekää pidemmän päälle oo hyvä.)
Voisin listata vielä lisää, mutta tabletti alkaa vihjailee, että akku lopussa ja alkaa itelläki nyt olla aika lähtä kokeilee uusiks unen ettimistä. Ja kuten sanoin, älkää ottako ittenne.En yleistä enkä lietso tällä tekstillä mitään, kuhan vaan tuli mieleeni. Ei naiset kumminkaa ilman miehiä voi elää. ;) Miehiä rakastetaan. Tehdään se hyvin.
OMG! Mulla kävijälaskurissa yli kakstoistatonnii (12 005)! Kuin siistii! :) KIITOOS!
Oon tässä monena päivänä miettiny uuden postauksen kirjottamista, ja lähes joka hetki kun tapahtuu jotain, näen jotain, koen jotain, tulee tunne että NYT, nyt meen kirjottelee blogia. No se aina vaan jää. Miksi. Miksi se aina vaan jää. Enkö oo aika tylsä ku sillontällönjoskuskujaksanmuistaa, kirjottelen tänne. Okei, mun syynä on aika useesti se, että mulla menee postausta kirjottaessa (riippuen onko aiheita ja mitä aiheita) semmonen tunti kaks helpostikki. Ni yleensä käytän sen ajan mielummin facebookin etusivun päivittäimisee n. 44215878974132 kertaa/tunnissa. :D Turhaa ja tarpeetonta, ei siel mitää uutta useinkaan oo. Tai sit vaa stalkkailen ihmisiä facebookis tai selailen samat sivustot läpi kerta toisensa jälkeen. Yleensä se on jotain feissarimokia ja Iltalehteä. Fiiliksestä riippuen. Joskus on fiilistä lueskella blogeja, mutta niitä seuraamiani on välil kivempi lukee sillee että useempi postaus odottamassa. Koska, niillä joita seuraan on yleensä jotain ihan fiksuaki sanottavaa.. :)
Nyt sitte ku saan itteäni tsempattua taas kirjottelee, ni mistä. Mistä miä kirjotan. Nyt tuntuu et pää olis ihan tyhjä. Ja sit just tälläsessä kohtaa yleensä tulee napattua hiiri kouraan ja alan tekemään tuota yllämainittua (6-7 riviä ylöspäin ----^ ).. Tai sit näitä aika usein selailen. : tähän ku klikkaat ni näät jos näät. Tää taas unohtuu ku tulee "jotain muuta." Mulla pitäis olla semmonen aivoihin kytketty ohjelma mikä nappia painamalla alkais suoltaa blogitekstiä suoraan ajatuksista. JA joo, pakko olla napukan päässä, ei sitä ihan kaikkea sovi jakaa kaikelle kansalle. :D
Kertokaa te, hyvät lukijat, vaikka vuorostanne mitä teille kuuluu. Miten menee..? :)
Omasta puolestani voin kertoa sen verran, että tänään tuli 6 viikkoa siitä ku poltin viimisen tupakan. Aikaisemmin olen aiheesta kirjoittanut. Mutta nyt tunnen ylpeyttä itsestäni ja on aika voittajaolo. Itseni tuntien voin sanoa noin. :) Se, että tässä on selvitty vaikka ja mistä vastoinkäymisestä ni kertaakaa ei oo sorruttu. Ja sähkörööki ollut hyvin vähäisellä käytöllä. Nyt on siis aika haastaa itseäni hieman lisää! :) Mutta siitä kerron tuonnenpana.
Eilenä. Oi vitsi. Meil oli taas pikkusen "tilanne päällä" ja pidettii mykkäkoulua puolin ja toisin ja töihinki oli mentävä. V*tutti olla työmaalla. Siis ihan suoraan sanottuna, vaikka oli kuin tuplaliksa. Ennemin oisin ollu kotona mököttämässä. Noo, vihdoin se työpäivä loppu ja ei muutaku hanaa ja himaa. Nälkä ja v*tutti. Jätin autonki parkkii tienreunaa ku en jaksanu alkaa peruuttelee sitä pihalle. Ihmettelin ku niin "outo" valaistus olohuoneen ikkunasta kajastaa (yleensä ihan vaan toi kattolamppu päällä ja sen tunnistaa), semmonen lämmin valo. Heti tuli semmonen lämmin tunne. Tosin se mitä seuraavaksi oli edessä, ei o ollu ihan ekana mun mielessä. Ajattelin tulevani pimeeseen / tyhjään kotiin. Avasin ulko-oven ja huomasin, että olohuoneessa pöytälamppu ja valoköynnös päällä, keittiön pöytä katettuna ja kynttilät palamassa kupeissaan, liesituuletin hurisee.. Siis mitä...!? Meinasin ihan kääntyä ovella ja mennä varmistamaan, että olen oikeessa asunnossa.. Tai talossa ylipäätään. Ja se, että sain kengät pois ni olin jo isossa halauksessa ja kuulin vaan sanan "anteeks.." Siis uskomatonta! <3 TAJUTONTA! Itse olin niin häpeissäni koko tappelusta ja omasta käytöksestäni etten osannu eilen oikein koko iltana näyttää sitä kuinka hienolta toi tuntui. Ihan tajuttoman upeelta! Rakastan meillä asuvaa miestä.. <3 Loppuilta meni leffoja katellessa ja läppää heitellessä. Ennen nukkumaan käymistä oli pakko viimein itse pyytää anteeksi. Uni tuli ja sikeesti nukutti......
... Kunnes klo 2 yöllä soi meillä asuvan miehen puhelin (luulin et kello on jotaa lähemmäs 6 ja aika herätä.) ja kutsu töihin. Käytin tilanteen hyväkseni ja valtasin sängyn niin hyvin kun vaan pystyin. ;)
Autoa en koskaan muistanut käydä siirtämässä pihalle katokseen.
Aamulla herätessä totesin, että olipa onni että auto oli edelleen tienreunassa. Oli lohduton näky pihan perällä odottamassa.
Että ei mulla muuta. Oliko tästä myrskystä jossain kohistu "MEGAMYRSKY TULEEEEEE, PYSY SISÄLLÄ!!" Tai "yöllä hieman myrskyää ja sateita esiintyy koko viikon..." Tai jotain.. Okei, en oikee seuraa noit säätiedotuksii, mut iltapäivälehtien lööpeissä isot otsikot silloo siit IIISOST myrskyst, pari lehtee tippu puusta.. Comoon!
Tänää jouduin sitte hyvästellä katoksen. Miten v*tussa miä pärjään talven yli...?!?! Ei tartten raapata ikkunoita tai kauhoa lapiokaupalla lunta katolta ja paksinkannen päältä, ei tartten ku hetkeks laittaa käyntii aamusella ennen lähtöä ja AVOT, hytti lämmin ja eiku menoks.. Eli, SAA SPONSOROIDA UUDEN KATOKSEN MEIKÄLLE! Ette halua nähdä/kuulla kiroavaa kääpiötä aamuntunteina luomassa lunta... Kiitos.. :D
Ja nyt ku oon ylitunnin tätä kirjottanu, olen valmis tältä erää.. Lähden siis sänkyyn odottelemaan Nelosen maanantai leffaa; Pussikaljaelokuva..
Sielt tulee nyt kyl liikaa näkemisen arvosia päällekkäin tänää. Black Swan (aion etsiä tän käsiini joku päivä ja todellaki katsoa, vaikutti mainoksen perusteella niin hyvältä. Mietin tämän katsomista jo silloin kun tuli elokuvateattereihin.) ja Evan Taivaanlahja (joo okei nähty monta kertaa, mut silti hyvä. :) ) Mutta me päädyttii toho Pussikaljaa. Koska meillä asuva mies ei oo nähny sitä ja ite en oo kyl ihan varma. Ja meihin uppoaa suomalainen tuotanto. :)
Otan herkkuja kainaloon ja painun sänkyy, ADIOS!
XoXo, Jane
Ps. Mun oikeeseen olkapäähän tulee ihan tajuttomia kipupiikkejä vähän väliä... Ai ai ai.. :(
Joo, orpona yksin kotona. On outoa. Ja hiljaista. Lähinnä ku ei oo koirakaan kotona. Naurahdin omalle ovesta kulkemiselle, ulko-ovesta i mean. Yleensä ku astut ovesta sisään, sun pitää alkaa suojelee itteäs kaikelta siltä kuolalta ja rakkaudelta mikä sieltä nurkan takaa tulee. Rapinan ja kolinan saattelemana. Hassua ku nyt vaan voi kävellä sisään, ei tartte pysähtyä eteiseen muuta ku riisumaan kengät. Huomasin kyl et oon varuillani ku astun sisään, tyhjässä talossa. On myös hassua puuhastella keittiössä yksin. Sun ei tarttekkaa varoa jääkaapille mennessä, että ovi kopsahtaa koiraa päähän. Tai ei tartte kokoajan pyytää "väisty,siirry,mene,liiku,tee tilaa.."..
Okei, tää yksin kotona oleminen on kivaa! :) Mutta.. Tällee päivisin oon tottunu olemaan yksin. Meillä asuva mies on päivisin töissä ja toi parin viikon saikku mikä mulla tossa oli, ni päivät oli aina yksin. Tiesin, että iltapäivällä ei tartte olla enää yksin. Nyt ei illallakaan oo rakkautta kotona.
Huomasin tossa vahtivani kelloa n. minuutin välein. Näihin aikoihin normaalisti kuuluu auton äänet pihatieltä ja ovi käy.
Oon kyllä keksiny itelleni tekemistä tälle viikolle, taitaa aika loppua kesken ku sitä listaa alkaa tarkemmin miettimään.. :D JA siis niitä asioitahan ei voi tehdä ku meillä asuva mies on kotona.. (?) Ihmeellinen toi mun ajattelutapa. Siis miähän en voi siivota, raivata vaatehuonetta ja kenkäkokoelmaa, leipoa suklaakakkua, pestä pyykkiä urakalla, tai mitää muutakaa tommosta ku ollaa molemmat kotona.. :D Okei, nyt sain vihdoin pesuun meiän tyynyt (meillä asuu hikoileva mies.) ja pystyin alottaa isännän omasta. JA nyt käytin tilaisuuden hyväkseni ja sain VIHDOIN pestä meiän päiväpeiton! Luoja se hais pahalle! Se on pakko olla sängyn suojana aina ku ei olla kotona, ja nyt ku ei oo koira kotona, sain viimein pestyä siitä ne kuolat ja koiranpyllynhajut pois!
Oon listannu listaani myös aktiiviteettejä, joita harvemmin enää teen. Ja se on vaan omia valintoja. Ajattelin, että kävisin elokuvissa katsomassa Leijonasydämen. Se ois huomenna aikataulussa äitin ja Kristan kanssa (moi vaa äiti, kutsuin itseni teiän kans elokuviin! :).. ) Ensin pitäs tosin selvitä tästä illasta. Mulla ois huomenna viikon ainokainen vapaapäivä ja tuli vähä kosiskeluja, että tänää pitäs heittää kannikat olalle.. (?) :D Oli suunnitelmissa lähtä käymään keskiviikon riennoissa pitkästä aikaa. Selvinpäin. No sit ajattelin , että no voin miä pari ottaa jos siltä tuntuu ja haen auton sit kaupungista torstaina. Noo... Suunnitelmat muuttuu.. Tosin, eihän sitä tiiä maistuuks kuppi sit kumminkaa. (ketä täs huijaamaa, janotta jo nyt...) Jätän auton kotiin ja saan kyydin töihin. Näin ollen ei tartte autoakaa sit huomen alkaa haaveilee kaupungist kotiin. :) Olen siis ehkä huomenna rapelossa, katotaa kuin käy. Työpvä loppuu 23.15 ja sit vapaavaihde silmään.
Kävin parisen tuntia sitte palauttamassa työterveyteen rannetuen ja samalla reissulla päätin et käväsen Pasaatissa ostaas viimein uuden topin, mustan ihan perus. Nooo, pari muutaki paitaa tarttu matkaan, HUPS! :) Mutta käytännöllisiä ja tarpeellisia.
TO DO-listasta oon saanu suoritettua pyykin pesua ja suklaakakun! Yks pvä tässä taannoin mulla tuli aivan järkyttävä suklaakakkumieliteko ja nyt sit sen leivoin! Ja vähä poltin. Nyt on täytteetki sisässä ja kaapissa jähmettyys. :)
Täytyis taas mennä sit, työmaa ja kuormat odottaa! :)
Se alkoi eilen illalla koko, koko yön satoi ja oli rauhoittavaa ja mukavaa kuunnella kuinka sade ropisi. Koko aamun ja kuluneen päivän on satanu. Räntää välissä.
Tänää on noustu vähä aikasemmin sängystä ku eilenä. Eilen aamulla heräsin ja katoin samantien kelloa; 9.19. Tänä aamuna heräsin ja katoin kelloa; 9.19.. Oon täs saikulla ollessa heränny lähes joka aamu viimeistään puol kymmenen. Paitsi niinä aamuina ku kello on pitän olla soimassa. Yhtenä aamuna nukuin kymmeneen asti ennenku havahduin hereille. Muina aamuina se on nakutettuna viimeistään 9.30.. Tänää joutu nousee vähä sukkelammin, ku äiti soitti ettei sen auto lähe käyntii et saattaa olla, että tarttee mun autoa sitte lainaan täks ja huomiseks. Mulla onneksi toinen auto sitte ajossa, jos näin sattuu käymää. Isi kävi vaihtaas akun niien autoon ja nyt se sit pelaa sen verran et uskals äiti mennä töihin sen kans. Jännä nähä kuin käy. :D Me lähtää ite mökille isin avuksi laittaa mökkiä talvikuntoon.
Oli muutenkin ideana nousta ajoissa, ku ajattelin et kävisin kurkkaamassa noi Pasaatin Pyörremyrskyt. Käytin sit äitii kaupassa ja painelin Pasaatii. Tosin se jäi vähän pikaseks reissuks ku sovin sitä ennen Mikon kanssa, että näkyillään. Olin Seppälässä (kerkesin eka pyörähtää HM) ja sit se Mikko jo soittaaki. Sit heti perää toinen Mikko et kahvit kiehumaa, on kohta meillä. Sit ystäväni äiti sattui siihen samaa syssyy ja kuulumisia vaihdeltiin ja äitiki soitti viel siin välis. Jäi vähän toi shoppailu.. :D Noo ei se mitää, sain kumminkin jotain matkaani.
Noi kengät miä ekana bongasin ALEhyllystä ja aloin sovittelee. Kokoa 38 ainoastaan. Noo heitin monot jalkaa ja ei ne liian isoilta tuntunu. Katoin sitte hintalappua ja aletaulukkoa ja kengät ois jääny maksaa karvan alle 11€, joten päätin että nää muuttaa meille. Menin kassalle ja kassalla neiti ilmoittaa että meillä on noissa ja noissa nyt tommonen Ota 2 maksa 1.. No miehän sit ton sinisen paidan siitä hirveellä kiireellä valkkasin (Mikot odotti jo et saavun pelipaikoille! ) ja maksoin siitä 11€ ja sentit päälle. Kengät oli sitte ilmaset. Not bad. Koska, miäku näin noi, ni niis oli sitä jotain. Joku niissä veti mua puoleensa.. Noo sit oli vähän jänskä ilmottaa asiasta meillä asuvalle miehelle, että nyt sit kävi näin. :D Kyseinen mies ei oikein pidä mun kenkäkavalkaadista, niitä on kuulemma liikaa.. Oon kyllä aatellu josko raaskisin heittää poijjes muutamat parit mitä en oo käyttäny nyt viimisee 2 vuotee varmaa. Ellei enemmänki. Kirpasee, mut sit saan ostaa uusia jos menee vanhat roskiin. ;)
Tiistaina kävästii Kouvolassa Kristan kanssa, ja kyl sieltäki jotain tarttui matkaan. :) Kävin taivaassa (Lue: SINELLISSÄ) ja oh ja voih. Olin taivaassa. Sain sinne sitte törsättyä n. 50€.. Askartelutarvikkeisiin. Huhheijaa. Mut sain mitä tarvitsinkin ja vähä enempiki. ;)
Vähä päivitin samalla vaatevarastoa ja Krista sai mut puhuttua ostamaan itselleni uudet legginsit. Semmoset paksut ja lämpöset oikee.. :) Pipoa lähin metsästää mut ei sitä semmosta löytyny minkä oisin halunnu. Pari paitaa lähti matkaa kyl. :)
Pikasee räpsästyt kuvat ja miten sattuu henkarissa. Mut toi neule on aika mmmmm <3... Miä kyl ihastuin heti. Viel en oo raaskin sitä käyttää, mut ehkä se joku pvä pääsee päälle. :) Jospa miä saisin joku pvä samalla raivattua vaatehuoneesta ylimääräset käyttämättömät vaatteet poijjes ja roskikseen. On sen verran vanhoja ja käytettyjä.
Nyt lähen ettii sieltä sekasotkusta jotain mökkivaatetta. Pitää varautua sateeseen ja pakkaseen. Eli se on taas kassillinen tavaraa viikonlopuksi. Olen myös hukannut uuden piponi johku. Kotiini kylläkin, tiedä sitte minne tänne.. Villasukkia ja jumpsuittia ja lämmintä vaatetta. Koira paksiin ja tankille, siiderikauppaan ja vois ehkä vähän glökii ja namuiki hakee. Ukot raatakoot pihalla, miä aion nauttia sisällä kirjasta ja lehdistä (eilenä ostettu HÄÄT-lehti ja mukana tullut hääkuvasto vielä avaamatta, namnam!) säästelin ihan tätä viikonloppua varten niitä. :) Otan myös tabletin mukaan ja jos siellä korvessa toi mun netti ees jotenkuten toimii ni saatan päivitellä tätä. :) Ku mul ois taas juttuu vaikka kuinka. :D
Kello on puol kaks yöllä, meillä asuvat mies ja koira kuorsaa, miä hereillä. Not good. Nappasin tos pari tuntia sitte lääkärisedän määrämiä lihasrelaksantteja, sanovat että ne alkais unettaa. Hmm. Voi tälle valvomiselle olla ihan looginenki syy. Keskiviikkoiltana päätin, että torstaina en kyllä liiku kotoa mihkää (niiku päivällä ku rakkaus on töissä.).. Kaveriki kyseli oisinko puolilta päivin lähten kylillä käymään, pidin pääni päätöksen suhteen. Jouduin miä sit alkuillasta nousta ja vaihtaa yöpaidan "pihavaatteisii".. Tos puol kuuden aikaa nousin sängystä ja tosiaan puin päälle muutaki ku yöpaidan, piti lähtä kauppaa. Tai sain.. :)
Oli oikein ihana vaan maatapötkötellä koko päivä. Suosittelen itsekullekin sillontällön kokeiltavaksi. :)
Vietin siltikin ikävä kyllä valtaosan päivästä netissä pyörien. Okei, löysin iiiiihanat kengät ja parit upeet legginsit. Kengät varmaan päätyy meille ;) Tässä nyt pähkäilen kuinka asia esittää tolle miehelle, joka meillä asuu. Ei nimittäin oo aina niin innoissaa mun ostoksista, etenkään kenkäostoista. Kauheen ahdasmielistä.. :D
Mutta joo. Nettiseikkailu sisälsi muutakin ku "shoppailua".. Oon jostain kumman syystä ihan täysin hurahtanu hääjuttuihin! Oon lukenu muutamat hääblogit läpi ja imeny ideoita niistä. Tämä lähti siitä ku aloin tossa yks päivä päivittämään omaa hääsuunnitelmalistaani. (joo mulla on ollu sellanen jo puolisen vuotta) Välillä on ihana irtaantua arjesta ja elää siinä omassa pienessä haavemaailmassa, ja minust on kauheen kiva suunnitella kaikkia tommosia juttuja. Samalla tajusin, että nyt jo pientä "häästressiä" vaikka tässä edes hääpäivää vielä päätetty. :D
Ostin tänää myöskin hieman lukemista viikonlopulle; HÄÄT-lehti! Elämäni ensimmäinen kpl kyseistä lehteä, mutta elämäni toinen häälehti.. Mut eiks sitä sanota , että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.. ;)
Nyt alan koittaa josse unimatti tulis myös mun puolelle sänkyä ripottelee santaa..
Tämmönen pikkupostaus tylsyyden poistamiseksi, palaillaan! :)
Ollaan vaihduttu lokakuun puolelle jo (huisin nopeesti menee aika). Luonto värjääntynyt kauniiksi ja vettäkää satanu ihan niin paljon ku ois voinu syksyltä luulla. Hyvä vaan. Tosin. Ostin vastikään uuet saappaat, HAIt, ni ois kiva käyä kokeilees kuin niil voi hyppiä lätäköissä. ;) Olin monen monta vuotta himoinnu kyseisiä saappaita ja nyt, nyt miä ne hommasin! :) Aika tarkalleen 2vko 5pvä sitten. :)
Samaisena päivänä poltin viimisen tupakan.
Olin jo n. neljän päivän ajan "kärsiny" ikävästä tunteesta, tuntui ku olis "pala kurkussa." Aina ku nielas sen tunsi, vaikka et nielassu se tuntui. Ihan ku jokin ois painanu kurkunpäätä. Aattelin et ellei se koht ala menee ohi ni meen lääkäriin. Olin myös pohtinu et josko joskus lähiaikoina sais lopetettua tupakoinnin. Ihan vaan oman itsensä takia. Kokeilla kuin se sujuu. Nyt olis tilaisuus.
Polttelin tupakin matkalla Niinan tykö, kurkku tuntui pahalta. Vilkasin peiliin ja huomasin et nielu on vähän turvoksissa. (Joo normaalistiki ku avaa suun ja kattoo kurkkua kohti ni se nielunreikä on aika ahdas.) Nyt tuntui/näytti et oli normaalia enempi ummessa ja toinen "pallukka" näytti aika... Nohh..... Päätin sitte siinä kurkkua pohtiessani, että alotan nyt sit tupakkalakon ja jossei se pala kurkusta häviä sillä, sit lääkäriin. Pala hävis. Tupakkalakko jatkui,
Päivämäärä tais olla 23092013 ja klo 17.09, kun olen viimeisen tupakan polttanut. Tämän jälkeen tosiaan päätin, että nyt loppu... Ja siltä seisomalta sitte se loppu. Yhtään tupakkaa en ole polttanut / tai edes ottanut savuja. Himoja ja mielitekoja on ollu mahdottomasti! Olin tuosta alkupäivästä saman viikon perjantaihin TÄYSIN ilman nikotiinia. Kunnes, sain aivan järkyttävän raivarikohtauksen ja pahoitin mieleni, jouduin turvautumaan sähköröökiin yöllä ennen nukkumaan menoa. En tiedä onko siitä mitään iloa nauttia nikotiinia, kun ollut noinkin monta pvä ilman, mut se tuntu ihan hyvältä.
Mieli on harhaillu tupakoinnissa useasti ja tehnyt niin hitosti mieli polttaa! Oon hermostunu, saanu raivareita, tullu vastaankäymisiä, mutta oon ollu polttamatta! Tilanteissa, joissa normaalisti on saanu hermot kasaan tupakan kanssa. Joko sen rentouttavalla vaikutuksella tai sitten vaan sillä rutinoituneella tavalla mennä pihalle rööki huulessa, jos alkaa vituttaa..
Tästä päästään siihen, että vaikeinta täs lopettamisessa on varmaankin ollut se TAPA. Se tapa mikä on saanut koukkuun. Aamulla, ruuan jälkeen, kavereita moikatessa, illalla, pihalla hengaillessa, mökillä ollessa, grillatessa, ryypätessä, tekemisen puutteesta, hermo menee ja vituttaa..
Luin eräänä iltana ihan huvikseni noita "TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN"-google hakuja ja kattelin et onks niis muutaki tietoo ku vaa pelotellaa ihmisii. Oli ihan asiaakin. Esimerkiksi Sosiaalisesta riippuvuudesta. Tottahan se on. Joudut tavallaan heittämään vanhat tavat nurkkaan ja toimimaan eritavalla ku ennen. Joudut ns. etsimään uuden keinon "selviytyä" tilanteista. (En osaa nyt sitä pukea sanoiksi ja muotoilla kuten oisin tahtonu, mutta eiköhän jokainen ymmärrä pointin.)
Olen kyl aika ylpeä itsestäni. Se että mulla oli ihan oikeesti munaa tosta noin vaan lopettaa ja että en ole sortunu.. Se, että en ole käyttäny sähköröökiä apuna edes siihen tapatupakointiin. Toi omistamani sähkörööki muistuttaa tavallista röökiä (hiukkasen pidempi ja tietty painavampi.) ja mulla on siihen nikotiinifilttereitä tai nikotiinittomia. Muutamaan otteeseen olen käyttänyt nikotiinihylsyjä ihan vaan kasatakseni hermot ja tilanteessa, kun juhlittiin yhtiä synttäreitä viikonloppuna. En tahdo viedä itseltäni sitä kaikkea pois, joten pystyin mennä muiden kanssa ulos ku tulee se kiljasu jostaa suuntaa et: LÄHTEEKS KUKAA RÖÖKILLE?!?.. Noiden ekojen jättiraivareiden jälkeen koin tilanteen niin ahdistavaksi etten tahtoisi enää tuntea sitä tunnetta. Sen takia oon antanu itselleni armoa sen verran, että jos tuntuu että hermo palaa oikeesti kunnolla, saan käyttää sähköröökiä jos se tuo mulle jonkunäköstä mielihyvää ja rauhottumisen tunnetta. Siinäkin on paljolti se tapa mikä rauhoittaa. Ja miksi oisin itelleni liian ankara. Koko prosessi vasta ihan alussa ja tästä ei oo suunta ku ylöspäin. :)
Tästä jatketaa ja aion kyllä jatkaa lakkoa vielä pitkälle. Tiedän, että tulee vielä monta tilannetta missä sitä tupakkaa kaipaisi. Esimerkiksi tosiaan mökillä ku istutaa yötä myöten grillikatoksessa nauttimassa tulenliekkin ilosesta leikistä, tulee siinä poltettua vähän turhan tiuhaan. Mut se vaa kuuluu siihen. :) Turha siitä on nyt ottaa stressiä. Oon vaan miettiny, että jos sattuisin sortumaan jossain kohtaa, kuinka hajalla olisin. Se, että oon nyt sanonu tän ääneen että olen lakossa, silloin mun on IHAN PAKKO pitää se kans etten petä omaa ja muiden uskoa ja luottamusta. :) Tai tällänen tunne mulla ainaki on. Myös se ääneen sanominen aiheutti alussa stressiä, koska se loi mulle enempi paineita lopettamisen suhteen.
Mut hei, täs mä oon! Edelleen. :) Paremmassa kondiksessa ehkäpä. ;) En enää hengästy puhuessa niin pahasti ja haju-ja makuaisti on ihan toista luokkaa! :)
Tuli aikamoista itsensä toistamista ja aika epäselvää sepitystä paikoitellen, mutta kaipa te sieltä pääasiat osaatte noukkia. :) Juttua ja asiaa ois ihan mahdottomasti. Ku osais noukkia ne tärkeimmät. :D
Olisin iloinen jos teillä herää jotain kysymyksiä tai jotain kommentoitavaa! :) Kysykää ihmeessä! :)
XoXo, Jane...
Ps. jatketaan jaarittelua toiste. ;) Hyvää alkavaa talvea!
"Sosiaalinen riippuvuus.
Tupakointi aloitetaan yleensä murrosiässä. Siihen liittyy halu päästä tiettyyn kaveriporukkaan ja aikuisuuden tavoittelu. Tupakkaporukassa vaihdetaan kuulumisia ja puretaan paineita. Voimistuvan nikotiiniriippuvuuden myötä sosiaalisen riippuvuuden merkitys vähenee, muttei häviä kokonaan. Monelle aikuisellekin tupakointi on sosiaalista esimerkkinä työpaikkojen tupakkaringit tai ravintolatupakointi.
Erilaiset sosiaaliset tilanteet myös ylläpitävät tupakointia; tupakoija on tottunut tupakoimaan kahvilla, ruuan jälkeen tai tietyssä seurassa. Useimmat satunnaistupakoijat kuvaavat tupakoivansa vain jossain tietyssä paikassa tai seurassa. Jotta voi luopua tupakasta, on tiedostettava tupakoinnin sosiaalinen puoli ja suunniteltava miten toimii sellaisissa tilanteissa, joissa ympäristö tai tilanne on aiemmin 'vaatinut' savukkeen."
Aika taas uuden päivityksen. Sieltä se syksykin tulee taas. Saa/joutuu alkaa taas miettiä kuinkahan sitä pukeutuisi. Syksyssä on myös omat hyvät puolensa, kuten jokaisessa vuodenajassa. Syksyssä on se omanlaisensa tunnelma, kiehtovalla tavalla. Sataa vettä, vituttaa; silti on jotenki tosi kaiho olo.. Kesä jäänyt taakse ja mennää kohti uutta, talven läpi.
Syksyllä on ihana luoda kotiin tunnelmaa kynttilöin ja valoin, vaikkakin oon vähän laiska siinäkin asiassa. Jotenki tuntuu olevan liian kiireinen aina, ja kotimme on ihana paikka, mutta tuntuu jotenkin "keskeneräiseltä". Ei tätä voi ihan sillä tavalla sisustaa kun tahtoisi, koska meillä pyörii täällä tosiaan toi 60kg karvaa, suurta rakkautta ja kuolaa. Pöydille ja tasoille ei oikein voi asettaa mitään sisustuskrääsää, etenekään särkyvää, koska ne on äkkiä palasina ku tuo huiskahäntä kulkee ohi. (Pitäsköhän laittaa pölyhuiska häntään, jos samalla hoituis osa kotitöistä :D )
Takana on siis mennyt kesä, ja näin ollen myös kesälomat. Omani vietin tän kuun alussa, ja mun mielestä se oli just loistokas aika viettää kesälomaa. Vaikkakin oot kaikki kesähelteet viettänyt viileässä kaupassa (no oon kyllä saanu osani helteistäkin, rusketusraidat näkyy kyllä.) ni sulla on samalla tieto siitä, että se loma on edessäpäin. Isäntä piti pari viikkoa alkukesästä ja nyt viikon samaan aikaan ku mulla. Tarpeeseen tullut ja ansaittu yhteinen lomaviikko ja -reissu tiedossa. :)
Moni hehkuttaa et kuinka siistiä lähtä lomailee jonnee aurinkorannoille ja biitsille ja kaupungin sykkeeseen ulkomaille, itse kyllä ennemmin valitsen kotimaan matkailun. Tosin mieltymyksiä ja mielipiteitä on miljoonia, mutta itse koen tuon kotimaassa pysymisen, tutulla ja turvallisella maaperällä reissailun, omaksi jutukseni. En sano ettenkö joskus tahtoisi käydä jossain turistirysässä jossainpäin maapalloa. :) Onhan se kerran elämässä koettava.
Meillä kesälomareissun suunta oli tuonne "Lapin eteiseen".. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä Kotka-Varpaisjärvi-Kajaani-Paltamo-Posio (Kuusamossa kävästään)-Paltamo-Varpaisjärvi-Tuuri..
Viihdyttiin niin hyvin Posiolla, että vietettiin siellä yksi "ylimääräinen" yö ja jätettiin Tuurissa käynti seuravaan kertaan. Varpaisjärvellä yövyttiin menomatkalla yksi yö, Kajaanissa ja Paltamossa pysähdyttiin kahvittelemaan. Posiolla vietettiin 5 yötä. Oh. <3 Ihana käydä ja olla niissä maisemissa. Siellä sielu rauhoittuu.
Kirjoittelin matkalla Matkapäiväkirjaa. Reissuvihkoa. Sen päivittäminenki jäi vähän kesken, koska oli kiire olla tekemättä mitään. ;) Pistettiin ylös ajetut kilometrit ja kellonajat mitä siirryttiin paikasta toiseen, ja vähän ajatuksia keräilin ruutusivuille.
Voisin toisella kertaa myöhemmin jakaa teidän kanssanne nuo ajatukset. :) Laitan teille kuvia meidän matkasta, katsokaa jos koette tarpeelliseksi. :) Kuvat näettetäältä!Päivittelen lisää kuvia, kun enempi aikaa.. Uskokaa tai älkää tähänki postaukseen meni lähemmäs KOLME (3) tuntia! :D
Nyt pitää alkaa valmistautua töihin lähtöön. Iltavuoro odottamassa. Kuinkahan siitä selviytyy, kun viime viikot ollu peiton alla jo kybän jälkeen valmistautumassa nukkumasan treffeihin, tai jo ennen kymmentä. Nyt ois töitä 23 asti. Nukun kassatiskin alla jossei mua näy.. :D
Huomenna vietellään vaparia, hihuuuuu!
XoXo, Jane..
ps. Tää aamupvä menny vähän hukalle, mutta turha stressata.
Ajattelin että tällee taakse jäävää kesää ja muistoja muistellen, ja alkavaa kesälomaa odotellessa tekisin pienen kuvapäivityksen. :) Uusia muistoja lähden perjantaina etsimään, kun pakataan koira ja tavarat autoon ja suunnataan auton nokka kohti pohjoista. Ensin pohjois-savoon josta matka jatkuu vielä hitusen ylöspäin, Lapin läänin rajonen sisäpuolelle.. :) Tätä on niiin odotettu ja reissu tulee niin tarpeeseen!
Saatii juhannus-Jannista pyykkimuija! :p
Vietettiin Juhannusta vanhempieni mökillä, Miehikkälässä. Love it! <3 Ihana irtautuminen arjesta syöden ja juoden ja uiden ja ollen vaan.
Juhannuskokko saatiin taas hienosti luomuna syttymään ja liekit löi korkeelle. Voi viereistä koivuparkaa.. Noo, se kärsiny viime kesänä jo. :) Juhannuspäivänä lähettiin viereiselle tanssilavalle vähän Reijo Taipaletta kuuntelee ja kattelee. Kaikki meistä ei sinne asti kerenny ku oli jotain muuta puuhaa (kuten vaikka heittää kuperkeikkaa mökkitiellä, en puhu itsestäni!) ja ei _vaan ehtiny_... :D Kostee ja hauska reissu.
Ilta-ajelulla.
Donnaliini sai astetta isommat korvat. Ja heti minua syytettii toisen kiusaamisesta. :D En ollu minä!
Korttiaskartelua. Mahdollisesti tälle kyseiselle "mallille" käyttö useammassa kappalemäärässä. Niin ainakin suunnitelmissa. ;)
Viettelin ihanaa, ihanaa lokoisaa aurinkoista vapaapäivää! Huh hellettä. <3 Salaatin-ja basilikansiemenet laitettu itämään. Piti rakentaa raja-aidat ettei sekotu.. ;D
Kettu kuittaa tällä kertaa. :) Katsotaan jos ennen lomareissua malttaisin teille kirjoitella. :)
XoXo, Jane..
Ps. Reissun päälle ostin ihan "reissuvihkon".. Yritän olla niin reipas, että saisin ihan vanhalla hyvällä tavalla kirjoitettua muistoja reissusta ja jos se onnistuu, tulen jakamaan sen tänne. :)
OMG! On viime päivinä blogeilut jääny ihan tyystin. Aiheita ois ollu reppukaupalla, mutta jotenki saan tähän aina kulumaan aikaa omasta mielestä "liian kauan".. Kokeillaa jos saisin taiottua teille nyt jotain lukemisen arvoista.
Mistähän miä alottasin.. Vaikka siitä että blogilla on HUOMENNA SYNTTÄRIT! Wuhuu. Ja lukukertoja noinkin monta (laskuri löytyy siis sivupalkista.) Kauan aikaa haaveilin omasta blogista ja kerran aikasemmin sitä yritin toteuttaa, mutta en osannut käyttää sitä, joten se kaatui siihen. Vuosi sitten vihdoin viimein sain tehdyksi ja osasin jotenkuten käyttääkin. :) Omaksi iloksi aloin kirjottelemaan ajatuksia sanoiksi, jotta saisi omaa päätä hiukkasen tyhjemmäks. Jossain vaiheessa huomasin kumminki olevani riippuvainen niistä muutamasta lukijasta, etenkin heistä jotka aktiivisesti tätä on seuraillut. Onhan se kiva kavereiden kanssa vaihtaa kuulumisia ja juoruilla, mutta aina ei siihenkään aika riitä, joten tää ollu ihan kiva kikka saada kaverit pysymään kartalla meikäläisen meiningeistä. ;)
Vuosi sitten mulla oli elämä aikamoisessa myllerryksessä. Nyt ollaan hiukkasen paremmassa jamassa. Kiitos kun olette näinkin aktiivisesti seuranneet miun horinoita, vaikkakaan en tänne kovin syvällisiä oo käyny kirjottelemassa. :) Saa olla aika varovainen mitä tänne kirjottelee, koska aina tuntuu olevan joku joka mielensä pahoittaa tai tulee isomminkin sanomista. Toisaalta, minun blogi ja minun ajatukset, jossei niitä kestä ni..... (:
Tullaan vähän lähemmäs nykypäivää. Viime postauksessa (reilu kk sitten) annoin teille tehtäväksi listata asioita joista mahdollisesti tahtoisitte tietää sen "Top 5:sen".. Yhen yhtään kommenttia ei sadellut. Ettekö vaan viitsi vai uskalla vai osaa? Ei teidän tartte kirjautua minneen tai mitään, kommenttikentän alapuolelta valitsette valikosta "Anonyymi" ja that's it.. ;) Etteks te tahdo tietää mitään? :)
Kuukausi vierähtänyt viime kerrasta ja vaikka mitä mahtunut siihen väliin. On ollut serkkupojan rippijuhlia, isännän mummin 70-vuotispäivät, Meripäivät, yhdet häät juhlittu.. "Yhtä juhlaa". :) Kaikissa ollu ne omat hyvät puolensa, ja nuo häät oli aivan ihanat ja oli ihana pitkästä aikaa olla häissä. Oli myös todella hauska porukka, paljon isännän kaverita joiden kanssa tuli naurettua ja vaihdettua mielipiteitä. Antoisa ilta todellakin! Mutta nuo 70w synttärit oli kyllä kans aivan mahtikekkerit. Jo se, että pääs Kotkasta edes viikonlopuksi muualle hengähtää. Juhlat sijoittui tuonne Pohjois-Savon hujakoille, Varpaisjärvelle, ja siellä oikeesti mieli lepää. Vietettiin viikonloppu telttamajoituksessa ja mieleenpainuvinta varmaankin oli se yhdessä olo ja yöllinen humalaisten sekasauna rantasaunassa! :D Ajomatkat oli hauskoja, onneksi ei tartte istua autossa ku semmoin max 4.5h. Sopiva aika, yhden pysähdyksen taktiikalla.. :)
Tästä päästään siihen etten niiiiiin malttaisi odottaa kesälomaa! Meillä olis tarkotus lähtä heti ku mahdollista (loma koittaa virallisesti ma 2.9, mutta päästäis lähtee jo perjantaina töiden jälkeen.) reissun päälle. Varpaisjärven kautta Paltamoon, molemmissa ainakin yksi yö. Paltamosta siirrytään Posiolle (LUOJA EN MALTA ODOTTAA! <3 ) ja koukataan myös Kuusamossa katsomassa onko kylillä tapahtunu mitään kummempaa sitte viime kerran. :) Nää viikot kyl menee nopeesti, selviän tästä odottelusta.
JA nyt lähen työmaalle odottamaan josko se loma sieltä oikeesti tulis.. :/ Arkivapaiden vähyydestä johtuen viikot menee sukkelaan ku pitää ajottaa kaikki hoidettavat asiat samalle päivälle (kuten auton katsastus ja hammaslääkäri.. jaiks)
Onnea blogille ja onnea minulle jo valmiiksi keskiviikon johdosta! ;) Must tulee vanha akka.. ;D
Vapaapäivän aamu. Tai päivä. Sehän tää jo on. Etenki ku heränny puol kasilta. Aamupuurot huitastu naamariin ja huuhdeltu alas kylmällä maidolla ( <3 ). Keittiö odottais siivousta. Koko kämppä odottais siivousta. Kolmen tunnin päästä pitäs olla Haminassa serkkupojan rippijuhlissa. Äitin postipaketti pitäs hakea. Vaatekriisi juhlien takia, what to do. Noku ei jaksa ressaa ni istutaa sit tässä vaa.. :D Ei vaan niin kiinnosta tehä mitään. Duunit taas aika hyvin imeny kaiken energian.
On jääny toi kodinhoito ja "reipas vaimo"-moodi vähän retuperälle, mut en jaksa ottaa painetta siitä. Harmittaahan se ja vähän v*tuttaaki. Eilen saatii aikaseks vihdoin kalakeitto.. :) Yhdessä reippahasti tehtiin. Kalaliemi tosin vähän kiehui hellalle ja sen välittömään läheisyyteen (lasketaaks lattia välittömäks läheisyydeks? :D ). Tulin tänne antaakseni teille pienen tehtävän. Voisitte listata mulle aiheita joista mun on listattava TOP 5.. Aiheita joita tahtositte tietää.. :) Kommentoikaa ja kertokaa! Innolla odotan, katotaa mitä keksitte. ;)
Lähtis nyt tonne pesuhuoneen puolelle, jos pääsis vähän alkuun tän valmistautumisen kanssa.. :) Rakkauden pitäs lähtä kans kyseisiin juhliin, mutta aamusella napsahti työkeikka saareen, et saa nähä kuin käy.. /:
Kylläpä oli taas huki. Huhhuh. :D Illan pelasti mussukan ihana tekstiviesti, awww. Oli kotiutunut mökiltä ja syöny sämpylöitä! _Ihanaa_, että muru tykkäs niistä. Ja kuulemma miustaki. ;) Itehän huitasin kans sämpylät nassuu, kera metukan ja aamupalajuuston, vähä kurkkua päälle ja avot. Ois tehny mieli syyä enempiki mut piti jättää tilaa pikkuporkkanoille ja dipille. ;) Kaikin puolin antoisa päivä siis ollu!
Mussukalle aamupuuro taas keiteltynä valmiiksi ja ehkä siit on mulle taas vähän jätetty. ;) Päätin et meil aletaa syömää puuroo joka aamu (niin kauan ku jaksan sitä keittää :D ) et jaksetaa ja kasvetaa isoiks! :p Ja ei aina jaksa leipää puputtaa. Tänä aamuna palasin hetkeksi lapsuuteen kun söin puuroa mansikkahillolla. <3 Tosin, hillo oli kaupan hilloa, ei mummin tekemää. Huomenna voisin kokeilla tuoreilla mustikoilla, jos noi on viel hengissä. :p
Haiskahtais vähän suurelta kokeilunhalulta maistella uusia juttuja (homejuustoon en koske) ja vois yrittää saada ruokavaliota hippasen paremmaks ku viimepäivinä. :) Katotaa kuin meitin käy.
Se olis nyt iltapisut ja pesut ja nukkumaa! :) Turvallinen kainalo jo siellä odottaa! <3
Kokeillaan, josko tän kaiken muun innostuksen keskellä ois inspistä päivitellä blogiakin. Mul on joku ihme "kätevä emäntä" - vaihe nyt menossa. Pakottava tarve tehä jotain! Saada kämppä kuntoon (oon vaan niin pirun laiska siivoomaa, ja tää netti on niin koukuttava paikka), tos ois ihan liian monta kiloa puhasta pyykkiä viikattavana kaappiin. Oon niin pirun lyhyt et tartteen jakkaran et saan vaatteet siististi kaappeihin, siksi ihan ärsyttää alottaa toi urakka. Voi minua parkaa. :( Imurointi on "turhaa", kerta koiran kans pihalla ja on havua ja hiekkaa ja multaa ja murua lattiat täpönä. Kai se on silti tehtävä. :D
Oon kuulemma ihan kehityskelponen vaimo. Isäntä kävi äsken kotona kääntymässä, haki saunakamppeita ku lähti mökille hommii ja muisti mainita aamusesta. Keitin siis hänelle illalla kaurapuurot valmiiksi, että saa syötyä aamulla ennen töihin lähtöä. Huomasin kuinka oli mielissään, ku siitä mainitsi. Oi että mulla tuli hyvä mieli! <3 Ihan pistää hymyilyttää.
Eilen leiposin mustikkapiirakan ennen töihin lähtöä, jätin isännälle piirakkaa odottelee. :) Itsekerätyistä mustikoista tietenkin. Niitä on jo _paaaaljon_ kypsinä. Ihan meinaa hajota pää ku joka puolel sinistä ja mustikkaa siel ja tuol ja tääl (mökkimaisemassa siis) ja ei tiiä mistä mättäästä keräis. Huh.
Suosittelen kokeilemaan, kun teette mustikkapiirakkaa ni laitatte siihen:
Murotaikina (ihan kaupan valmis käy)
Mustikoita (REILUSTI! <3 )
1 prk valkosuklaa-limerahkaa
½ prk kermaviiliä
1 kananmuna
1dl sokeria.
Ja eiku uunii ja AVOT!
Aamuisesta puurosta jäi sen verran paljon, että ajattelin kokeilla hyötykäyttää se. Tein sämpylöitä. Kohta pääsee maistelee mimmosia tuli!
Etsiskelin netistä ohjeen ja kokeilin.
Pehmeät Sämpylät Puurosta
15-20 kpl
4
dl
valmista Myllyn Paras Kaura- tai Neljän Viljanpuuroa (mitä on jäänyt yli)
30
g
hiivaa
3
dl
kuumaa vettä
1-2
tl
mineraalisuolaa
1
rkl
siirappia
8-10
dl
Myllyn Paras Sämpyläjauhoseosta
1
rkl
rypsiöljyä
Lisää jäähtyneeseen puurokattilaan puuron sekaan kuumaa
vettä ja liuota hiiva tähän kädenlämpöiseen seokseen. Anna seoksen olla kattilan
kansi kiinni n.15 min, kunnes seos alkaa kuplia.
Lisää suola ja siirappi ja alusta
taikinaksi sämpyläjauhoseoksella. Lisää alustuksen loppupuolella hiukan öljyä.
Löysähköstä taikinasta saat kuohkeimmat sämpylät.
Voi nostella nokareita esim.
muffinipellille tai leivo taikina tangoiksi ja ota siitä palasia
uunipellille.
Anna sämpylänokareiden kohota hyvin
peitettynä. Paista sämpylöitä 225-asteisen uunin
keskitasolla n. 10 min."
Mun omat näyttää almost yhtä hyviltä. ;D Tein sämpylöille viel semmosen tahnan ku jäi lohta yli salaatista.
* 1 prk smetanaa
* ½ prk kermaviiliä
* 2rkl majoneesia
* tuoretta silputtua tilliä
* loraus sitruunamehua, pippuria ja suolaa.
Namnam. ;)
Näiden voimalla jaksaa lähtä tekemään yhden iltavuoron. :)
Ja kuten arvelinkin, jäi tuo siivous vähän vähälle taas. Nyt koira pihalle pikasee, ni ehdin laittaa pestyt pyykit kuivumaa ennenku täytyy joutaa. Isäntä sitte jossain vaiheessa kotiutuu kotio iltapalalle (JEE, ihanaa et kerranki mun sämpylät onnistu, ni voi niitä pupeltaa iltapalaksi!)
Hauskaa illanjatkoa! :)
XoXo, Jane.
Ps. Bloggeria taas vaivaa jokin, ei anna esikatsella, ei tallentaa eikä lisätä kuvia.. Joten..
Istun parhaillaan junassa, Kajaanissa. Kohta lähdetään jatkamaan matkaa. En olis millään malttanu lähtä kotiin, mut velvollisuudet kutsuvat taas huomenna. Tää viikonloppu on rentouttanu mua kyllä suuresti, ihanaa. Ilman alkoholiaki voi hei nollata. Ja vaan sillä et nautit vieraasta kaupungista ja Suomen luonnonkauneudesta.
Perjantaina lähdettii iltapäivällä kohti Varpaisjärveä, rakkauden mummille. Joo, jännitti ihan hirveesti tavata mummi. Päästiin perille aika tarkalleen klo 20, vettä satoi aivan koko matkan. Yks stoppi jouduttii tekee, että pääs pissille, ja seki oli aika kokemus. Tää vessa oli aivan ku kauhuleffoista, onneks oltii valosan aikaan.. :)
Perille päästyä käsipäiväät ja eiku rytkyt niskasta ja saunaan. Rantasauna järven rannalla. En tähän kaikennäköseen stressiin ois kyl voinu kuvitellakkaa muuta poistamiskeinoa ku tämä. Istut löylyissä rakkauden kanssa, ja tuijotat sateiselle järvelle, tikun päässä takassa grillattua makkaraa, tovi höpöttelyä ja nukkumaan.
Lauantai aamuna lähettii Sotkamoon, konfirmaatioon. Kustin veljenpoika pääs ripille, samoin kyseisen pojan serkkupoika. Olihan se vähän puuduttavaa kirkos istua, mutta ihan kiva pitkästä aikaa. Kävin ehtoollisellaki.. :) Puuduttavin vaihe ku oli ohi, lähettii ajelee kohti Paltamoa, kakuttelee ja kahvittelee. Tarjottavat oli loistavia ja niitä oli kyllä reilusti. Juhlavaatteet vaan alko vissii ahistaa, ni isäntä kävi huikkaamassa et vaihetaa rastia ni saa rennommat kuteet niskaa. Siirryttii sit isännän veljen kotiin oottelee et muut tulee.. :) Siellä yövyttiin viime yö ja tänään aamupäivällä käytiin vähä kattelemas paikkoja. Tai mulle kerrottiin missä tapahtunut mitäkin.. :) rakkauden lapsuudenmaisemat.
Ja nyt miä oon tässä, junassa matkalla kohti kotia. Rakkaus jäi viel muutamaksi päiväksi reissun päälle, koira mukanaan. Kuinkahan miä osaan olla kotona ilman ketään.. O.o Ja tuo paikallinen murre on niin mukavaa kuunneltavaa, tarttuu itelleenkin. Kylhän se isäntä sitä kotonaki puhuu, mut ku nyt tuli useemmasta suusta.. :)
Mulla ois pää taas tosi täynnä ajatuksia kirjotettavana, aika syvällisiäki asioita. Nyt alkaa vaan tabista akku käymään vähiin ja en tiiä kuinkahan osaisin ne ajatukset edes sanoiksi laittaa. Kiteytettynä kerron sen että Suomen luonto on oikeesti tosi kaunis. Tuo mulle kauniita muistoja lapsuudesta nähdä kuinka maisemat silminnähden vaihtuu ku lähetää ylemmäs Suomineitoa. Ja huomasin, että viihdyn noissa maisemissa. Ihanaa. Tapasin paljon uusia ihania ihmisiä, oli sen arvoista lähtä näinkin lyhyelle reissulle..
Laitan teille myöhemmin pari kuvaa reissusta.
Junaki lähti Kajaanista tunti sitten, netti ei toiminu tuol matkal, jännästi :D nyt ollaa Iisalmes, tunnin päästä junan vaihto Kuopiossa, Kouvolaa kohti ja sieltä kyyti kotiin. :)
LISTEN TO THE RAIN!
Noi kengät miä ekana bongasin ALEhyllystä ja aloin sovittelee. Kokoa 38 ainoastaan. Noo heitin monot jalkaa ja ei ne liian isoilta tuntunu. Katoin sitte hintalappua ja aletaulukkoa ja kengät ois jääny maksaa karvan alle 11€, joten päätin että nää muuttaa meille. Menin kassalle ja kassalla neiti ilmoittaa että meillä on noissa ja noissa nyt tommonen Ota 2 maksa 1.. No miehän sit ton sinisen paidan siitä hirveellä kiireellä valkkasin (Mikot odotti jo et saavun pelipaikoille! ) ja maksoin siitä 11€ ja sentit päälle. Kengät oli sitte ilmaset. Not bad. Koska, miäku näin noi, ni niis oli sitä jotain. Joku niissä veti mua puoleensa.. Noo sit oli vähän jänskä ilmottaa asiasta meillä asuvalle miehelle, että nyt sit kävi näin. :D Kyseinen mies ei oikein pidä mun kenkäkavalkaadista, niitä on kuulemma liikaa.. Oon kyllä aatellu josko raaskisin heittää poijjes muutamat parit mitä en oo käyttäny nyt viimisee 2 vuotee varmaa. Ellei enemmänki. Kirpasee, mut sit saan ostaa uusia jos menee vanhat roskiin. ;)
Noi kengät miä ekana bongasin ALEhyllystä ja aloin sovittelee. Kokoa 38 ainoastaan. Noo heitin monot jalkaa ja ei ne liian isoilta tuntunu. Katoin sitte hintalappua ja aletaulukkoa ja kengät ois jääny maksaa karvan alle 11€, joten päätin että nää muuttaa meille. Menin kassalle ja kassalla neiti ilmoittaa että meillä on noissa ja noissa nyt tommonen Ota 2 maksa 1.. No miehän sit ton sinisen paidan siitä hirveellä kiireellä valkkasin (Mikot odotti jo et saavun pelipaikoille! ) ja maksoin siitä 11€ ja sentit päälle. Kengät oli sitte ilmaset. Not bad. Koska, miäku näin noi, ni niis oli sitä jotain. Joku niissä veti mua puoleensa.. Noo sit oli vähän jänskä ilmottaa asiasta meillä asuvalle miehelle, että nyt sit kävi näin. :D Kyseinen mies ei oikein pidä mun kenkäkavalkaadista, niitä on kuulemma liikaa.. Oon kyllä aatellu josko raaskisin heittää poijjes muutamat parit mitä en oo käyttäny nyt viimisee 2 vuotee varmaa. Ellei enemmänki. Kirpasee, mut sit saan ostaa uusia jos menee vanhat roskiin. ;)
Juhannuskokko saatiin taas hienosti luomuna syttymään ja liekit löi korkeelle. Voi viereistä koivuparkaa.. Noo, se kärsiny viime kesänä jo. :) Juhannuspäivänä lähettiin viereiselle tanssilavalle vähän Reijo Taipaletta kuuntelee ja kattelee. Kaikki meistä ei sinne asti kerenny ku oli jotain muuta puuhaa (kuten vaikka heittää kuperkeikkaa mökkitiellä, en puhu itsestäni!) ja ei _vaan ehtiny_... :D Kostee ja hauska reissu.
Donnaliini sai astetta isommat korvat. Ja heti minua syytettii toisen kiusaamisesta. :D En ollu minä!
