Stressitön viikonloppu.

Heippa teille lukijoille!

Istun parhaillaan junassa, Kajaanissa. Kohta lähdetään jatkamaan matkaa. En olis millään malttanu lähtä kotiin, mut velvollisuudet kutsuvat taas huomenna. Tää viikonloppu on rentouttanu mua kyllä suuresti, ihanaa. Ilman alkoholiaki voi hei nollata. Ja vaan sillä et nautit vieraasta kaupungista ja Suomen luonnonkauneudesta.

Perjantaina lähdettii iltapäivällä kohti Varpaisjärveä, rakkauden mummille. Joo, jännitti ihan hirveesti tavata mummi. Päästiin perille aika tarkalleen klo 20, vettä satoi aivan koko matkan. Yks stoppi jouduttii tekee, että pääs pissille, ja seki oli aika kokemus. Tää vessa oli aivan ku kauhuleffoista, onneks oltii valosan aikaan.. :)
Perille päästyä käsipäiväät ja eiku rytkyt niskasta ja saunaan. Rantasauna järven rannalla. En tähän kaikennäköseen stressiin ois kyl voinu kuvitellakkaa muuta poistamiskeinoa ku tämä. Istut löylyissä rakkauden kanssa, ja tuijotat sateiselle järvelle, tikun päässä takassa grillattua makkaraa, tovi höpöttelyä ja nukkumaan.

Lauantai aamuna lähettii Sotkamoon, konfirmaatioon. Kustin veljenpoika pääs ripille, samoin kyseisen pojan serkkupoika. Olihan se vähän puuduttavaa kirkos istua,  mutta ihan kiva pitkästä aikaa. Kävin ehtoollisellaki.. :) Puuduttavin vaihe ku oli ohi, lähettii ajelee kohti Paltamoa, kakuttelee ja kahvittelee. Tarjottavat oli loistavia ja niitä oli kyllä reilusti. Juhlavaatteet vaan alko vissii ahistaa, ni isäntä kävi huikkaamassa et vaihetaa rastia ni saa rennommat kuteet niskaa. Siirryttii sit isännän veljen kotiin oottelee et muut tulee.. :) Siellä yövyttiin viime yö ja tänään aamupäivällä käytiin vähä kattelemas paikkoja. Tai mulle kerrottiin missä tapahtunut mitäkin.. :) rakkauden lapsuudenmaisemat.

Ja nyt miä oon tässä, junassa matkalla kohti kotia. Rakkaus jäi viel muutamaksi päiväksi reissun päälle, koira mukanaan. Kuinkahan miä osaan olla kotona ilman ketään.. O.o Ja tuo paikallinen murre on niin mukavaa kuunneltavaa, tarttuu itelleenkin. Kylhän se isäntä sitä kotonaki puhuu, mut ku nyt tuli useemmasta suusta.. :)

Mulla ois pää taas tosi täynnä ajatuksia kirjotettavana, aika syvällisiäki asioita. Nyt alkaa vaan tabista akku käymään vähiin ja en tiiä kuinkahan osaisin ne ajatukset edes sanoiksi laittaa. Kiteytettynä kerron sen että Suomen luonto on oikeesti tosi kaunis. Tuo mulle kauniita muistoja lapsuudesta nähdä kuinka maisemat silminnähden vaihtuu ku lähetää ylemmäs Suomineitoa. Ja huomasin, että viihdyn noissa maisemissa. Ihanaa. Tapasin paljon uusia ihania ihmisiä, oli sen arvoista lähtä näinkin lyhyelle reissulle..

Laitan teille myöhemmin pari kuvaa reissusta.
Junaki lähti Kajaanista tunti sitten, netti ei toiminu tuol matkal, jännästi :D nyt ollaa Iisalmes, tunnin päästä junan vaihto Kuopiossa, Kouvolaa kohti ja sieltä kyyti kotiin. :)

XoXo, Jane.. ♥

Ps. Yöksi omaan sänkyyn.

10 000 meni rikki! :)

Heiii, hienoa! Blogin kävijälaskuri yli kymppitonnin, siistii! :) Blogin synttäripäiväkin lähestyy, samoin minun omani (on sinne kyl vielä vähän matkaa. )

Nyt parina yönä ei oo onneks tullu kummituksia vastaan, aika varovaisesti hiippailen makkarissa sen tapauksen jälkeen. Varovasti aina kurkkaan ovelta nurkan taa missä sen tapasin.

Ah, vapaapäivä. Tänää ois tarkotus lähtä Kristan kanssa rantsuun, riippuen toki miten keli antaa myöten. Vaikuttais kirkastuvan / suht aurinkoiselta, näin sängystä valonkajoa tuijottaen. :) En oo viel jaksan nousta sängystä ku vessaan, mmm nukuttais vielä..
Shoppailemaankin tekis mieli mut rahattomana se on hitusen vaikeaa ja epämukavaa. Perjantaina tulee viimein tili, ja valtaosa menee samantien. :/ Kauhee kasa laskui, vuokra, auto tarvis uuden renkaanlaakerin, sitäjatätäjatota hankintaa, sunnuntaina 60euron junalippu.. Eipä taas paljon jää käteen. :( noistaki kaikki ns. "pakollisia". Perjantaina ei siis auta ku maksaa laskut ekana pois ja laskea budjetti sitten. :)

Perjantaina tosiaan tapahtuu muutakin kuin laskujen maksu. Mulla alkaa vapaaviikonloppu, ja aioin viettää sen aivan muualla kuin kotona, saati Kotkassa. Lähetään rakkauden kanssa hänen sukulaisilleen Varpaisjärvelle ja Paltamoon. Veljenpojalla rippijuhlat. Tosin ei tiedetty niistä juhlista reissua suunnitellessa. Alunperin oli suunnitelmana vaan, että rakkaus lähtee lomareissulleen sinne ja tulee juhannukseksi takasin ja Miehikkälään vanhempieni mökille. Itse ehdotin lähteväni mukaan ku pääsen sit junalla pois ku maanantaina taas aamulla töihin. Jäin vähän viel arpomaan et lähtiskö sit kumminkaan. Sit tuli kutsu juhliin ja myös minut ilmoitettiin, joten hyvä syy sitten lähteä.. :) Sunnuntaina saavun sitten junalla kotiin. Hassua olla monta päivää/yötä AIVAN yksin kotona. Ei edes Donna kotona. /:

Nyt pitäs käyä siivoomaa näin vaparin kunniaksi, et ehtis sit muihin juttuihin.. :)

XoXo, Jane.

Ghosts.

Uskotteko kummituksiin? 

Itse ainakin uskon.
Kyl mun mielestä on mahollista et jonku sielu voi jäädä vaeltelee. Joku voi sanoa et hänestä välillä tuntuu kuin joku edesmennyt sukulainen tjsp. kolisuttelis vaikka kaapinovia, tai kuulostaa ku tavaroita tippuis tai ovet aukeis. Eilenä eräs leski kertoi, että välil tuntuu ku hänen mies ois kotona ja paukuttelis ovia. Ihan hyvin mahdollista mun mielestä. Tai vanhoissa rakennuksissa esim. Kukaan ei tiedä koko totuutta rakennuksen historiasta. Siellä on ollut aikaisempaa elämää, joka mahdollisesti jäänyt sinne edelleen. Tai jonku rakennuksen tontilla ollu ennen muinoin joidenki kotikylä, ja mahdollisesti heidän sielut vaeltelee siellä.

Mikä lasketaa kummitukseks...?

Itse koen, että olen ollu kummitusten kanssa "tekemisissä". Joo, joku voi pitää mua nyt hulluna tän päivityksen jälkeen.

Toissa yönä yritin ottaa unta, isännän pyöriessä liskodiskoa vieressä. En oo vaipunu syvään uneen missään vaiheessa ja pitipähän sitte nousta vessaan. Tulin vessasta takasin hampaat kalisten ku olevinaa paleli ja astuin eteisestä takasin pimeeseen huoneeseen (ollaa saatu pimennettyy makkarii niin hyvin et päivälki tarvii valoja jos tahtoo kunnol nähä jotain.) ja lähin kävelee ovelta kohti sänkyä. Joudun ovelta hitusen lähteä viistosti oikeelle ikkunaa kohti et pääsen pujottelee sängyn vierelle. (teeveetaso ja joku ilmalämpöpumppupuhallin suht vierekkäin et niitten välist pitää varovast mennä.) Erotin puhaltimen rajat ja otin hampaat kalisten askeleen lähemmäs. (ihmetytti ihan et miten minuu näin palelee keskel kesää, ei vessaa mennes niin paljon viluttan.) Kunnes. Näen Sen. Se oli suoraa mun edessä. Miä ihan säpsähdin paikaltani askeleen taaksepäin ja huitasin. Oon ihan varma et joku seisoi mun edessä. Erotin pään ääriviivat ja hartiat hyvinhyvin hämärästi. Mua puoltoista päätä pidempi hahmo. Menee kylmät väreet ku vaa muistelen tilannetta. En osaa sitä teille niin kuvailla kuin tahtosin. Kävelin vaan ihan normaalisti, tuijotin omien silmieni tasalle suoraan eteen, kunnes yhtäkkiä tuijotan yläviistoon selvästi jotakuta kohti ja sillä hetkellä ku huitasen, oon varma ku se ois liuennu mun ja kaapin välistä mun taakse jonnekkinpois. Miä liukenin muutaman kirosanan saattelemana takas sänkyy tärisee peiton alle. Tuli ihan "hui saatanaaaa!" ja äkkiä sänkyy. Isäntä ihmettelee et mitä tapahtuu. Kerroin sille tapahtuneen.

Tää ei oo täs asunnos ihan eka kerta ku jotain kummituksiin liittyvää tuntuu tapahtuvan. Tää on siis paritalo ja toisesta asunnosta pääsee ullakolle ja kellariin. Meil autotalli. Kumminki. Yks päivä juttelin tos naapureiden kans ja kyselin et onks ne kylmiä tiloja vai ihan semmosia mis voi "hengailla". Sanoivat vaan et ei ne oo ullakolla käyny ku vaa kurkkaamas ovelta/luukulta mitä siel on. Pistin tän mieleeni. Olin aikasemmin nimittäin pariin otteeseen iltaisin kuulostellu aivan ku joku kävelis meiän seinän takana (kuulostanu samalta ku kerrostalossa kuulostaa ku naapurit kävelee ehkä aavistuksen kantapäillä et tömisee semisti. ). Ei siinä muuten, mutta tämä kyseinen seinä on ulkoseinä ja sen toisella puolella menee hiekkainen ajotie takapihalle. Joten töminän voisi toisaalta myös kohdistaa yläpuolelle. Myös kerran päivällä olkkarissa makoillessa, kuulin vaimean tömähdyksen yläpuolelta.
Nyt ku meil on toi ilmanviilennypuhallin makkarissa ja se on päällä, kuulostaa aivan ku joku soittaisi gramofonia jossain. Kuuluu vaimeeta musiikkia välillä nopenevaan tahtiin, hieman epävireisesti ( niiku vanhan levyn olettaisi tekevän ). Mutta tän uskon olevan vaan mun omaa mielikuvitusta, ku sitä ääntä ei kuulu ilman et puhallin on päällä.. :) Ellei.. Ellei se musiikki juuri silloin käy soimaan, koska puhaltimen hurina peittää suurimman osan äänestä. Puhaltimen varjossa soittelee..

Vanhassa kodissa,  kaupungissa oli välillä kans peitto aika tiukasti korvilla yöaikaan.. Monesti kuulosti kuin joku ois kuiskannu mun nimeä. Vaimea heikko kuiskaus kuulu usein, ja kuulosti ku se ois tullu kaapin päältä... ? En tiiä.. :) Enkä voi sitä edes pistää leffojen piikkiin. En siihen muuttaessa pitäny kauhuleffoista juurikaan, joten en niitä edes katsonut. Vasta vähä myöhemmin ne rupes kiinnostaa ja nyt ne on ihan parhaita vaik niitä kattoes aina pelottaaa! :D Tästä tuli mieleeni, tänään illalla alkaa uusi sarja josta uskon pitäväni.. Oujeee! Vaikutti mainoksessa ainaki ihan sika hyvältä.. :p American Horror Story. Subilta klo 23.. :) Ja kaikeksi onneksi se on myös Katsomossa, koska itse en näe sitä tänä iltana, koska olen iltavuorossa.

Palaamisiin.. :)

Ja hei, onko teille sattunut kummituksia omalle kohdalle? Tulkaa ja kertokaa! :)

XoXo, Jane. :)