My life.

My life.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Nimi hakusessa uudelle blogille.... ? :)

Moikka!

Täällä jälleen.. :)
Viimein olemme saaneet aikaseksi muunki nettiyhteyden tänne pöndelle, ku meiän mobiililaitteille tarkoitetut.. :) Ollaan mokkulan varassa, mutta kyllä tää nyt ainaki näyttää pelittävän..

Viimein..

Mulla on ollu kova ja palava halu päästä taas rustailemaan blogia. Saa nähdä kauanko innostusta kestää, toistaiseksi ainaki.. :) Olen ajattellut, että aloittaisin ihan uuden blogin. Kyllä samalla tavalla kertoisin siellä elämästäni ja harrastuksistani. Täällä kuvatila on rajallinen, ja se loppuu jossain vaiheessa. Samalla vaivalla kun siivoisin tätä blogia, kävisin läpi vanhoja postauksia, luon uuden. Toivottavasti raikkaamman.. :) Tämä blogi jää kyllä vielä auki, jos joku nyt ihan välttämättä huolii lueskella mun jorinoita... :)

Oisikohan teilllä nimi ehdotuksia uudelle blogille..? :)

Tapaamisiin taas! :)

XoXo, Jane <3

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Heippa vaan Heinäkuu!

Hei vaan!

Oliko ikävä? ;) Olen ollut aikamoisessa blogikatveessa, tarkoituksella tapoin blogin. Oli niin paljon kaikkea muuta elämässä. Nyt jos pikkusen yrittäis herätellä henkiin, elvyttää tai ees yrittää. Myös banneri pitäs päivittää, mutta mennää vielä vanhalla. Mobiililaitteella kikkailu on ärsyttävää hommaa tos kohtaa, jahka saa koneen joskus ni sit.. :)

Viime päivityksen jälkeen on tapahtunut paljon. Todella paljon. Suuria muutoksia elämässä. Raskain päätös oli, kun jouduttiin lopettamaan koiramme, Donna. Tammikuun viimeinen päivä sanottiin raskaat, mutta helpottavat hyvästit. Toinen oli ihan kipeä. Samaisena pakkaspäivänä vietiin Donna viimeselle leposijalle vanhempieni mökille puiden katveeseen. Hauta on ristiä vaille.
Kotona oli kamalan hiljaista, kun jäätiin ihan kaksistaan. Viikkoa myöhemmin meitä oli taas kolme. Elämä oli jälleen erilaista. Kaipuu kovin suuri.

Helmikuun kahdeksantena matkattiin Kärkölään, amerikanbulldoggi kenneliin. Katsomaan pentuja. Oltiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan lähes rahattomia, kun tyhjennettiin tilit tuota reissua varten, jos sopiva pentu löytyy. Eipä haitannu olla "köyhä".. Urosta lähdettiin katsomaan. Matkalla sanoin, että olisi mukava saada persoonallisen näköinen ambulli. Ambulli jolla olisi silmänympärillä "merirosvolappu". Päällimmäisenä kriteerinä oli kuitenkin reippain pentu. Pentu koka ekana tulee luokse ja tervehtii. Oli kyllä hyvä tuuri paikanpäällä; ensimmäinen pentu joka oli jaloissamme pyörimässä ja tekemässä tuttavuutta, oli pentueen pullukkanarttu varustettuna merirosvolapulla. Oivoi! Pennuista ainut jolla oli. <3 Päätös oli aika helppo. Pentu oli madotettu, sirutettu ja luovutusikäinen. Tultiin kotiin pienen pissalta haisevan käärön kanssa. LOLA!

Lola alkoi kasvaa ja vaatimaan lisää tilaa. Myös pihalla. Piti karkailla aidan ali. Meillä asuva mies alkoi katsella netistä taloja. Yks kiva löytyi. Kahdella keittiöllä ja kahdeksalla huoneella, sauna ja pesuhuone. Iso piharakennus 4:lle autolle + vajat ja liiteri, piha-aittakin löytyy. Tonttia melkein hehtaari. Käytiin esittelyssä. Tääl me nyt ollaan! ;) Maalla. Kymin perukoilla. Onhan tää vähä syrjässä ja matkaa joka paikkaan. Esim Prismaan n. 15 min, motaria. Kaupunkiin motaria n. 20 min.. Haitanneeko tuo. Tääl meiän on hyvä olla. Remontin keskellä, mutta ollaan yhdessä, se on tärkeintä. Pihalla voit ottaa munasillaa aurinko tai tallailla noin muuten vaan. Ei oo uteliaita naapureita kyttäämässä.

Tulihan se kesäki vihdoin. Aivot oli jossain hölmössä välitilassa ku ei tienny mitä vuodenaikaa elää. Työt vaan haittaa vapaa-aikaa ;) no ei, onneks om töitä. Lainaa sen verran paljon. Iltavuoroina kerkee hyvin touhuta aamupäivällä ja aamujen jälkeen koko päivä aikaa olla.

Nyt toinen koneellinen pyykkiä kuivumaan, ihanaa ku saa pihalle. Kohta oiski lähettävä töihin.

Palataan taas! Ja antoisaa kesää kaikille! <3

XoXo, Jane

torstai 23. tammikuuta 2014

Vuoden eka ja v*tuttaa..

HUOM. Postaus sisältää rumaa sanastoa (olen varustautunut saippualla ja pesen käteni tämän jälkeen, hekoheko.) ja ei sovi perheenpienimmille, eikä herkille pätijöille. Jos tässä kohtaa tunnistat itsesi niin älä lue pidemmälle.

Joskus vaan tekis mieli...

... Joskus vaan tekis mieli päästää se kaikki valloilleen ja huutaa turpa punasena koko maailmalle keskisormi pystyssä, että HAISTA V*TTU! Patoat tunteita ja katkeruutta sisällesi, koska et voi avata suutasi. Avata suuta tavalla, jolla saisit muut kuulemaan ja kerrottua mikä tuntuu olevan niin väärin. Ai miksikö...? Koska se ei vaan mee niin. Ainakaan mun kohdalla, nimimerkillä BEEN THERE, DONE THAT.. Ja kuraahan sieltä tulee, saavi kaupalla suoraan kauluksesta sisään.

Kerroin tossa eräänä päivänä fb-statuksessani olevani onnellinen. Tää angstipostauspäivitys ei liity tuohon onnellisuuteen millään tavalla. On ollut vähän töyssyjä parisuhteessa, mutta kellä meistä ei olisi ja nämä asiat on saatu selvitettyä ja töyssyt tasoitettua. :)

Syvää hiljaisuutta. Pääni sisältöä lukuunottamatta. Siellä kytee raivo. Kiukku. Katkeruus ja vitutus. Enkä tosiaan tiedä kuinka tämän asian tännekkään ilmaisen, koska jossain on aina joku jonka mielestä olen kirjoittanut jotain väärää ja aiheetonta mitä ei missään nimessä tule julkaista sosiaalisessa mediassa. Paskat siitä. Mulla on oikeus ilmaista mielipiteeni ja aion tehdä sen. Ja... Tossa edellämainittu on yksi syy kiukkuun. Teen miä mitä vaa, jätän tekemättä, sanon tai jätän sanomatta, annan mielipiteeni ilmi tai olen vailla sanoja NIIN MIKÄÄN EI V*TTU KELPAA!!! Kerron kuinka kumminkaimankoiransiskonpehmolelunhäntädiipadaipa teki sitä ja tätä (sisällöstä ei siis elämäni ulkopuoliset henkilöt pysty päättelemään muuta kuin ehkä minkälaista ammattia harjoitan) ja jo siellä on joku sanomassa, että "EI, JANE ET SAA SANOA NOIN SOMESSA! Et missään nimessä. Nyt KAIKKI tietää mitä on tapahtunut.."

... Esimerkkinä, olen työpäiväni jälkeen kertonut, kuinka joku asiakas haisi niin pahalle, että jouduin melkein oksentamaan kun haju etoi niin kovin.. (haaa, olen asiakaspalvelija. Sinä joka et tiedä työpaikkaani, päätteletkö sen tuosta lauseesta laskemalla pari yhtälöä jnejne...? )
Kuinka tuo lause voi loukata ketään. Ei mainita paikkaa missä tapahtunut, ei kellonaikaa, ei asiakkaan sukupuolta, ei ikää, ei nimeä, ei tuntomerkkejä, ei ostoksia, ei maksutapaa... MITEN TUO VOI LOUKATA KETÄÄN?!?! Minua loukkaa se etten voi yksinkertaisesti kertoa edes tollaista asiaa ilman, että jonkun pitää saada taas sanoa asian loukkaavuudesta. Joo, ymmärrän, olen asiakaspalvelija ja ihan kaikkea en voi julkisesti jakaa, mutta....

Toinen esimerkki... Viikonlopun ruuhkassa (siellä on siis muitakin kuin minä) käy eräs nuorisoporukka työpaikallani. Käyttäytyvät lapsellisesti ja asiasta työillan jälkeen facebookkiin kirjoitan (koska tilannehan oli siis huvittava ja semmonen WTF-tilanne...) kyseisessä päivityksessä mainitsen sukupuolen ja iän suuntaa-antavasti, koska kyseiset nuoret kovaan ääneen läyhäs olevansa AIKUISIA! Tilannetta todisti usemapi asiakas, ja kuka vaan ois voinu päivittää Someen tapahtuneen.. Tiedä vaikka ois kirjottanukki, en minä tiedä. En näe kaikkien päivityksiä facessa/twitterissä. Joku on saattanut kaverilleen kertoa mitä asionti reissulla kävi. Sitte...? Jo sieltä tulee mulle taas joku sanomaa että "onkohan kovin viisasta kirjottaa asiakkaista tollee..." So...? Mitä se sen persettä painaa.. Kyseinen "aikuinen" josta kirjoitin on mulle tuttu entuudestaan, mutta aikamonen mutkan kautta saa mennä, jotta hän näkisi kyseisen kirjoituksen, tai joku kaveri kertoisi. (Tietääkseni mulla asetukset niin, että kaverini vain näkee päivitykset) Koska siinä kohtaa hänen olisi myös itse ääneen myönnettävä kuinka on käyttäytynyt, jotta hänen tuttavat ja kaverit jotka jotain kautta voisi löytyä mun facebookista. Itsehän en sellasella asialla paljoa rehentelis.
Ja....
-Ensinnäkin tämä, eipä mulla oo syytä kirjotella mitä "Matti Meikäläiset" tänää siihen ja siihen aikaan osti tai että " TAAS TOI SAMA KAUHEE TYYPPI TULI ja taas sil on samat ostokset..." Ei..
-Toisekseen.. Jos minä käyttäytyisin julkisesti ku pelle ja joku siitä haluaa julkisesti kirjottaa, niin ole hyvä ja tee se. Josse sun oloas helpottaa niin kirjoita. Voit tehdä sen samalla tavalla ilman nimiä ja tuntomerkkejä. Jos olen käyttäynyt kuin pelle, ni voin ehkä yrittää ottaa siitä vastuunkin. Ja enhän miä edes todennäkösesti tule ikinä näkemään mitä musta on kirjotettu. Ties vaikka nyttenkin netti täynnä tekstiä siitä ku "Se myyjä on ihan vitun mulkku, vittu ku ei myyny mulle bissee vaik mul oli kaverin väärennetyt paperit ja sit se ei antan mun ees pöllii niit bissei.." Tai et oon hymyilly jollekulle väärin ja päivä menny pilalle. Ei sitä koskaan tiiä..

Sitte, esimerkkinä lisää.. Näin eräänä yönä jotain unta jostain asiakkaasta. Laitoin faceen että kylläpä häröjä unia asiakkaista.. Ei mitään enempää. Ihan vaan siksi, että ei taas joku pääsis sanomaan. Sitte tulee kollegani kertomaan erittäin yksityiskohtaisesti tuntomerkit mukaan lukien ja omista unistaan mitkä liittyny johku asiakkaaseen.. No eihän hänelle kukaan siitä tietenkää mainitse. Miksi mainita, ku kyseessä en ole minä.
Kaupasta lähtee juoksukaljat, muita asiakkaita paikalla näkemässä. Soitat heidän kuullen poliisille ja kerrot tuntomerkit.. Illalla sua vituttaa niin, että tekis mieli ettiä voron nimet, osotteet, sotut jnejne ja antaa kaikille tietoon ja laittaa vaikka vihasta posti että MURRRRRR.. Kirjotat facebookkiin omaan statukseen turhautuneena tyylillä: "Sinä nuori herra, kiitos kun pilasit päiväni ja veit törkeät juoksubisset nenäni edestä.." Jo sieltä taas tulee joku sanomaan "ONKO NYT REILUA....... täkätäkätäkä.." Nyt huomasin entisen kollegani facebookissa, kuinka manaa, että kävi näpistelijä. Itse tuntomerkeistä pysyin päättelemään kuka mahdollisesti on kyseessä, sen verran tarkat annettu.. JA kukaan tuskin maininnu hänelle asiasta, että ei tarvi noin tarkkaan kirjottaa, kun kyseessä en ole minä..

Alkaa vituttaa vaan lisää. Kelailen menneitä asioita ja tapahtumia. Ihmisiä, joita ollu mun elämässä. Energiasyöppöjä ainakin.. Olen huojentunut, koska näin ei enää ole. Näitä ihmisiä ei ole enää mun elämässä. Kaikkia.
Itse yritän saada ääntäni kuuluville, ei, ei onnistu. Kun joku toinen antaa äänensä kuuluville muhun liittyvistä asioista, kyllä, heti imetään kaikki tieto ja muistetaan mainita siitä minulle myös.. On myös erittäin mukavaa ottaa se toisen paskasanko kauluksesta sisään, itse huulipyöreenä pystymättä allekirjoittamaan kaikkea sitä negatiivista asianlaitaa. Myöhemmin saat tietää, että ne on oikeesti toisen paskat sun kauluksessa.

Nyt alkaa ottaa päähän edelleen, ja aion yrittää lähtä nukkumaan. Monta yötä ollu taas rytmit ihan viturallaa ja tää on aikalailla ollu normaali aika mennä nukkumaa (kolme tuntia ni meillä asuva mies herää töihin ja miä samalla kellonsoittoon, onneksi vaan toviksi) ja aamulla silmät ristissä kymmen aikaa, et saa mitään aikaseksi koko päivässä (jos kyseessä vapaapäivä, työpäivänä pitää selvitä töihin.) Tällä hetkellä olen kaikesta huolimatta onnellinen ja tyytyväinen nykyhetkeen. Ainut on, että onneamme varjostaa tieto ystävämme mahdollisesti pikaisesta poismenosta, mutta siihen on alettu jo asennoitumaan. Ikävä vaivaa jo nyt, mutta se on eräänlainen tapa käsitellä asiaa ja näin pohjustaa tulevaa. Päivä kerrallaan.. :)
Tänään sain myös ilostuttavaa asiakaspalautetta, hienoa.. :)

Palataan vähän paremmissa merkeissä..
Adios.

XoXo, Jane...

Ps... Kerta nyt tähän asti tulit, ni aika varmana luit ylläolevan, palautetta saa antaa, mutta ihan oikeesti, en jaksa niitä kommentteja "pitäs vähän kattoo mitä julkisesti kirjottaa ja kenestä ja mitä ei ja däkädäkädäkä" ja muutakaan siihen liittyvää.. tai "ammatinvalintakysymys.." MINÄ TIEDÄN!

tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuoden viimeinen...

Tässä tämä nyt tulee, vuoden viimeinen päivitys.
Jäi tuo joulukalenterin tapainen blogin pitäminen vallan tyystin, pahoittelen. Oli vaan niin paljon kaikkea muuta mielenpäällä ja niistä ei ihan tänne viitsi kirjoitella. Päätin siis olla kirjoittamatta mitään, ettei kiusaus käy liian suureksi.

Meillä vietettiin erilainen joulu muihin vuosiin verrattuna. Vietin sen ilman perhettäni, omalla tavallani. Joulusta selvittiin hienosti, parin vastoinkäymisen kautta. Voin tulla kertomaan ensi vuonna lisää. ;)

Uusi vuosi otetaan vastaan positiivisella asenteella, ilman lupauksia. Tai niitä mahdollisia lupauksia ei ainakaan sanota ääneen. Menee usko koko touhuun muuten.

Pari tuntia vielä työtä tälle vuodelle, sit pääsis kotii pyörittelee lihapullia. Siel ois 1.5kg massaa oottamas. :D pottusalaattiin sain apuja Jannilta, oli reipas. Ja Janni saa merkinnän köksän vihkoon. Kaikki voitti siis. Aion myös avata reilu muutaman tunnin kuluttua siiderin. Ja toisen. Ja vielä....... Ja aion kohta kuristaa jokaisen joka paukuttelee rakettei etuajassa.. :s

Ei muuta ku HAUSKAA JA ONNELLISTA JA RATKIRIEMUKASTA VUODENVAIHDETTA ja parempaa tuuri vuodelle 2014...! :) olkaa onnellisia ja rakastakaa. ♡♥♡♥

Pygmi kuittaa tämän vuoden.

XoXo, Jane..

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Day 11.

WUHUU, hienosti yli kolmetoistatonniii! <3

Sain eilen aika mieltäylentäviä uutisia vaihteen vuoks. Not. Että hyvää joulua vaan ja trallallaaaa. On siinä hyvätki puolensa, mut tavallaa vähä epätodellista. Eli siis sain tietää, että mun työpiste ei enää tammikuun puolivälin jälkeen ole nykyinen paikkani. Yritetään, jotta saisin pysyä nykyisessä ketjussa kumminkin. Ja pitäkää sormet ja varpaat ristissä, että saisin uuden paikan hetimiten edellisen sopimuksen päätyttyä, säilyis lomat. Ennemmin otan useamman viikon yhteistä lomaa meillä asuvan miehen kanssa, kun euroja. Ensin ajattelin, että jos pystyis mitenkään ni pitäsin pari viikkoa "omaa lomaa" ja yrittäsin saaha helmikuun alulle uusia duuneja, mutta jätän mieluusti "omatlomat" pitämättä, jos paikka tulee heti! Huomenna ollaa taas viisaampia tän asian kanssa. Kauhee stressi, jäi viime yönä noi unet vähän vähälle. Mutta en täällä jää vatvomaan tätä asiaa nyt enempiä. Sormet ja varmaat ja solmuset siimat viel enempi ristiin ja peukkuja sille. että ei tarttis ihan täysin uusia juttuja etsiä. Haaveita on, mutta ne pakko hylätä tulevaisuuten, nyt olis tosin ollu hyvä rakonen mutta.....

Eilisten uutisten jälkeen vähän piristystä toi lanttulaatikoiden valmistuminen ja näin ollen yks jouluaskare vähemmän ja myös iltapäivän lumisade. Meillä oli vähän väliä verho vedettynä sivuun ja kyttäilyä tuleeks sitä lunta vai ei ja kuinka paljon. Lopulta sitä oli niin sopivasti, että isäntä nykäs haalarit niskaa ja hyppäs kaivurinsa selkää ja lähti aurailee.. :D Raukka niin innoissaan! Kävästii myös kavereiden tykönä, lupasin niille lanttulaatikkoa jos riittänee siit satsist. Riitti. Vuoden mies palkintoa oli jaossa eilen ku mentii kavereiden tykö; isäntä ajaa köröttää sil sen kaivuril ja miä kävelen. :D Mutta, liikuntaa liikuntaa, ja matkaa oli mitä, 850m.. :D Innokas auramies sitte ajeli pihan siinä siistiksi, ja miä tyydyin vaan riisumaan rapuilta lumihunnun. Rakensin myös talven ensimmäisen lumilyhdyn, ei kyllä ollu mitään priimaa eikä esittelykappale, mut ois menetelly jossei se ois romahtanu. :(

Kotiin Siwan kautta ja lämpösiä leipiä iltapalaksi. Parempiaki ollu, mutta kyllä niillä nälkä lähti, :)

Aamulla huomasin lumien hävinneen. Muuttunu liukkaaksi ja inhottavaksi jääksi yön aikana. Epätoivoisesti katsoin autollepäin ja totesin olevan ihme jos pääsen pihalta pois. Mun kurpitsavaunu ei tällä kertaa pettänyt vaan nous ku nous ton jäisen pienen mäen pihan perältä, huhhuh..

Ei se auta ku nyt vähän nykästä niskanahkaa suoremmaks ja koittaa saada aikaseks ne "siivoukset" mitä eilen uhkailin tekeväni. :)
Täs vähä taustameteliä, jää hyvin päähän soimaan ;D >>>"akat jaksaa valittaa, jos sekasin on asiat......." <<<

XoXo, Jane.. :)

tiistai 10. joulukuuta 2013

Day 10.

Lukema 13 000 lähestyy laskurissa, ihanaa! :) Nyt ku vielä oisitte ahkeria ja kommentoisitte ja esittäisitte kysymyksiä ni saisin joskus tehtyä teille kysymyspostauksen. Tai ehdottaisitte jotain aihetta mistä voisin kirjottaa. Tai joku kuvapostaus jollain aiheella...? :)

Vapaapäivä nro 2!

Olin jo seiskan aikaa hereillä, kävin vessassa ja yritin ottaa unta lisää. Eipä näkyny. :) Nousin sit touhuilee. Heitin pyykit koneesee ja osan lavuaarii oottelee nyrkkipyykkiä. Uus paita, en uskalla laittaa koneesee ettei heti mee pilalle. Eilen kuorin, pilkoi, keitin ja soseutin lantut lanttulaatikkoa varten. Yön yli jäähyttelin soseet ja aamulla sit loput ainekset joukkoo ja soppa sekasin. Otin juuri viimiset uunista ulos. Tuoksu on hyvä ja raaka massa ainakin maistui HYVÄLLE! En ole mikään joululaatikoiden suuri ystävä, mutta kyl toi oma lanttulaatikko on alkanu uppoomaa. Viime jouluna nautittiin myös mun tekeleistä. Tänää tein 2 isoa ja 4 pientä. 3,5 kg oli lanttuja kuorineen, tiiä sit paljon tuli hävikkiä, mut lopuista tuli laatikot. Reippaasti laitoin sosekattilat ja työvälineet suoraa tiskikoneesee, oon välil vähä laiska jälkisiivousten kanssa. :D Nyt ne sielä puhtaana odottelee kaappiin pääsyä, ja taidan alkaa vähä pyykkiäki ripustelee. Voisin ehkä myös suorittaa jonkunnäköstä siivousta täällä muutenkin. Perussiistiä on joo, mut pöydillä ja tasoilla vallitsee yleinen kaaos! Ahdistava sellainen. Ja toi eteinen. Mulla nettikirppiksellä muutama hassu tuote myynnissä (tääl.), ja tavarat eteisessä kassissa oottamassa uutta kotia. Joko jonkun kotoa tai sitte vaikka pelastusarmeijalta. Mutta ennen joulua noi häviää meiän huushollista. :)
Eka tuli vähän semmonen "en raaskis" mut sit alko ajattelee et en hitto käytä noita ja en tee niillä mitään. Nyt ku ne on koht 2kk tossa eteisessä odottanu lähtöä, oon saanu tehtyä "surutyön" ja asennoitunu että ne ei oo enää mun, voin luopua. :D

Katotaa jaksanko olla reipas vaiko en. Ei ois paljon hommaa, mut hommaa kumminki. Kohta virittelen kynttilät pelikuntoon ja illalla ei tartte sitte ku sytytellä, ellen jo kohta ala tunnelmoimaa. Kivan lämmin nyt sisällä, ku uuni ollu kolme tuntia lämpösenä! ^_^

Ensin aion nauttia aamupalan! :D tai no lounas se ehkä enempi vois olla. Munia ja pekonia. ;)

XoXo, Jane.

Day 09.

Maanantai ja vapaapäivä. Oli aika rankka 2 pvä töissä.. ;D
La-pe vapailla (ma-ke saikutin) ja la-su töitä, jälleen kaks vapaata ja taas viikonloppuna vapaata. En valita, ja en ole lisätuntejakaan nyt ottanut ku en oo kokenu tarpeelliseksi. Veronpalautuksia tuli sen verran ja normitunnit ni kyl toimeen tulee. Elelee sit vähän kitsaammin jos näyttää ettei valuutat riitä. Arvostan myös omaa vapaa-aikaani niin paljon etten raaski haaskata sitä työntekoon.

Vapaapäivän kunniaks aattelin lähtä Prismaan ettimään tarvittavat välineet joululahjojen tekoon. En löytänyt joten improvisoidaan sitten. Eipä kai tosta nyt niin paha tuu, vaikka suunnitelmia joutu muutamaankin. Viiskymppii köyhempänä taas kaupasta poistuin, tosin käyttötavaroita tuli jonku verran ostettua. Siteitä, shampoo, rasva etcetc. Joululaatikoiden aineksia. Lahjoja en lainkaan. ;) Uudet kynttilät ulkolyhtyihin, ku kerranki muistin! Siirsin takapihalta toisen lyhdyn eturappusille, kivempi ku molemmat lyhdyt saa koristamaan. Toinen takapihalla vaan tolpan koristeena ollu, kynttilää poltettu vielä ollenkaan. Turhalta tuntunu laittaa ku ei takapihalla juurikaan tuu käytyä ku autolle ja pois. Etupihalla ohikulkijatkin näkee.

Joku päivä huolisin saada jouluvaloja! Ja kuusen jo nyt! Tahtootahtoo! :)

XoXo, Jane..