Orpo ja yksin.

Joo, orpona yksin kotona. On outoa. Ja hiljaista. Lähinnä ku ei oo koirakaan kotona. Naurahdin omalle ovesta kulkemiselle, ulko-ovesta i mean. Yleensä ku astut ovesta sisään, sun pitää alkaa suojelee itteäs kaikelta siltä kuolalta ja rakkaudelta mikä sieltä nurkan takaa tulee. Rapinan ja kolinan saattelemana. Hassua ku nyt vaan voi kävellä sisään, ei tartte pysähtyä eteiseen muuta ku riisumaan kengät. Huomasin kyl et oon varuillani ku astun sisään, tyhjässä talossa. On myös hassua puuhastella keittiössä yksin. Sun ei tarttekkaa varoa jääkaapille mennessä, että ovi kopsahtaa koiraa päähän. Tai ei tartte kokoajan pyytää "väisty,siirry,mene,liiku,tee tilaa.."..
Okei, tää yksin kotona oleminen on kivaa! :) Mutta.. Tällee päivisin oon tottunu olemaan yksin. Meillä asuva mies on päivisin töissä ja toi parin viikon saikku  mikä mulla tossa oli, ni päivät oli aina yksin. Tiesin, että iltapäivällä ei tartte olla enää yksin. Nyt ei illallakaan oo rakkautta kotona.
Huomasin tossa vahtivani kelloa n. minuutin välein. Näihin aikoihin normaalisti kuuluu auton äänet pihatieltä ja ovi käy.

Oon kyllä keksiny itelleni tekemistä tälle viikolle, taitaa aika loppua kesken ku sitä listaa alkaa tarkemmin miettimään.. :D JA siis niitä asioitahan ei voi tehdä ku meillä asuva mies on kotona.. (?) Ihmeellinen toi mun ajattelutapa. Siis miähän en voi siivota, raivata vaatehuonetta ja kenkäkokoelmaa, leipoa suklaakakkua, pestä pyykkiä urakalla, tai mitää muutakaa tommosta ku ollaa molemmat kotona.. :D Okei, nyt sain vihdoin pesuun meiän tyynyt (meillä asuu hikoileva mies.) ja pystyin alottaa isännän omasta. JA nyt käytin tilaisuuden hyväkseni ja sain VIHDOIN pestä meiän päiväpeiton! Luoja se hais pahalle! Se on pakko olla sängyn suojana aina ku ei olla kotona, ja nyt ku ei oo koira kotona, sain viimein pestyä siitä ne kuolat ja koiranpyllynhajut pois!

Oon listannu listaani myös aktiiviteettejä, joita harvemmin enää teen. Ja se on vaan omia valintoja. Ajattelin, että kävisin elokuvissa katsomassa Leijonasydämen. Se ois huomenna aikataulussa äitin ja Kristan kanssa (moi vaa äiti, kutsuin itseni teiän kans elokuviin! :).. ) Ensin pitäs tosin selvitä tästä illasta. Mulla ois huomenna viikon ainokainen vapaapäivä ja tuli vähä kosiskeluja, että tänää pitäs heittää kannikat olalle.. (?) :D Oli suunnitelmissa lähtä käymään keskiviikon riennoissa pitkästä aikaa. Selvinpäin. No sit ajattelin , että no voin miä pari ottaa jos siltä tuntuu ja haen auton sit kaupungista torstaina. Noo... Suunnitelmat muuttuu.. Tosin, eihän sitä tiiä maistuuks kuppi sit kumminkaa. (ketä täs huijaamaa, janotta jo nyt...) Jätän auton kotiin ja saan kyydin töihin. Näin ollen ei tartte autoakaa sit huomen alkaa haaveilee kaupungist kotiin. :) Olen siis ehkä huomenna rapelossa, katotaa kuin käy. Työpvä loppuu 23.15 ja sit vapaavaihde silmään.

Kävin parisen tuntia sitte palauttamassa työterveyteen rannetuen ja samalla reissulla päätin et käväsen Pasaatissa ostaas viimein uuden topin, mustan ihan perus. Nooo, pari muutaki paitaa tarttu matkaan, HUPS! :) Mutta käytännöllisiä ja tarpeellisia.

TO DO-listasta oon saanu suoritettua pyykin pesua ja suklaakakun! Yks pvä tässä taannoin mulla tuli aivan järkyttävä suklaakakkumieliteko ja nyt sit sen leivoin! Ja vähä poltin. Nyt on täytteetki sisässä ja kaapissa jähmettyys. :)

Täytyis taas mennä sit, työmaa ja kuormat odottaa! :)

XoXo, Jane.