Mä teen sen, mitä mun tehtävä on. Mä meen, koska mun mentävä on.

Heippu!

Kaks viime viikonloppua ollu ihan huimia! Ei voi muutaku kiittää niitä ihmisiä, jotka on jaksanu katella meikäläistä ja jaksanu kuunnella paskoi juttui. :D Mut ootte antanu mulle hitusen voimaa jaksaa eteenpäin, tekemistä ja juttuja joilla voi työntää pahat mielet ja ahdistavat ajatukset sivuun.

Eletää vaikeit aikoi, myönnetään. Ero rankka ja käynnissä. Tuntuu pahalta toisen puolesta ku toinen ihan paskana, itkee vaa. Itkeeitkeeitkee. Ei syö, ei jaksa tehdä mitään. Mut emmiä voi toista ottaa takasin vaan sen takia että säälin. Musta tuntuu niin pahalta kattoa ku toinen kärsii, mut nyt ei vaan omat voimat riitä.. Olen pistäny oman hyvinvointi syrjään, jotta toisella ois mahdollisimman hyvä olla. Ite et saa samaa takasin. Se syö. Nyt on vaan hyvä hetki puhaltaa se peli poikki, etenki jos vain toinen yrittäny ja yrittäny pitää suhdetta kasassa. Ei siihen yksin pysty, ei se toimi niin. Mun on saatava nyt selvitettyä oma pää ja saatava omat ajatukset raiteillee ja kokeilla nauttia omasta seurasta. Nyt on mun hetki elää. Ei se sitä sano ettenkö ajattelis toista ja välittäis edelleen. Ei se rakkaus kuole. Mut nyt vaan tarviin sen ajan ja oman tilan. Ja se tekee hyvää kaikille... En tosiaan tiiä missä mennää ja kenen kans.. Oon nyt päätökseni tehny ja tämän kerran seison päätökseni takana. Jos jollakulla on jotain kysyttävää, tulkaa kysymää multa suoraa, ei tartte kylillä puhua sitte. Ero ois ollu tavallaa "helpompi" jos jompikumpi ois pettäny toista. (hullu ajatus mut ette tiiä faktoja... jos tietäsitte, ymmärtäisitte.) mut nyt oli vaan päästettävä irti, ilman et tunteet ois kuollu. Henkinen hyvinvointi, mitä se on syötävää?.... Mut en jauha tästä nyt teille enempää. Tekis mieli kertoa teille kaikki, mutta siihen en pysty. Vain muutama ihminen tietää ja se riittää.
Olen taloudellisesti eniten kusessa ikinä. Ja mua hävettää sanoa se, mutta sanoin nyt kumminkin!

Tänää kävin eräiden ystävieni luona, ku kävi kutsu päivälliselle! JEE! :) Ne oli saaneet idean ku pariskunnan emäntä seurailee mun blogia.. ;) Oli pistäny sieltä juttuja korvan taakse ja päättivät että tekee kavereille sapuskaa..! Ja oli ihan MAHTAVAA! Niin hieno ajatus! Oikeesti. Kiitos Sari ja Toma! <3 JA se ruoka.. NAMINAMI! <3 Avot ma sanon! Lihapullat oli oikeesti LIHApullia. Ja sit niil oli viel semmonen ylihellyyttävänlutunensikanättiihana 10vk:nen kissanpentu. Rakastuin! Se on vähän pöhkö se mirri.

"He kävelivät kaduilla Barcelonan ja nainen ymmärsi millaista oli olla rakastunut, hölmö ja kerrankin kaunis."

"Okkei!
Mä teen sen, mitä mun tehtävä on. 
Mä meen, koska mun mentävä on.

Eeih, ei mikään mulle riitä, mulle eeih!
Ei mikään tunnu miltään enää, eeih!
Eeih, anna mä meen, anna mä meen!

Oon kruisannu pedaali pohjassa vasenta kaistaa,
hetkeks koitettiin oikeelle kahdestaan vaihtaa.
Jarruttaa normaaliin elämän virtaan, 
laitoin cruise controlin päälle, koitin kerätä virtaa.
Mut mitä helvettii mä yritän?
Oon koukus vauhtiin, on kohtaloo et tyrin tän.
Bensaa suonissa, maantie kutsuu mun nimee
ja nää hutsut täällä haluais muksun mun nimeen.
Faijan tavoin valinnu nää reissumiehen saappaat.
Voi tätä taakkaa, aah.
Tän matkan voi vetää tääl monel taval.
Välil tuntuu kun ois pulssiton, elämän kovettama.
Silti tänään slovareita mun mankka veivaa,
tuntuu että itsee poimittuu maasta ei saa. 
Sun jälkeen mikään ei mitään taaskaan meinaa
ja nää seksipommit toimii vaan laastareina.

Eeih, ei mikään mulle riitä, mulle eeih!
Ei mikään tunnu miltään enää, eeih!
Eeih, anna mä meen, anna mä meen!

Mä kerran löysin just sitä mitä etsin, 
kaikin keinoin halusin pitää sitä hengis.
Oli seikkailut suurempii, kesät kuumempii, 
jotain muutkinku musaan liittyvii unelmii.
Anna mä meen.
Ja vaikka kovaa mennään, tääl aina vauhti tuntuu rauhallisemmalt sä mun pelkääjän paikal.
Mut mä ajoin suhteen lunastukseen, 
viimeinen yhteinen kuva jäi juhannukseen.
Jossitella voi, mut takas ei eilistä saada, 
ei korjaudu teipil nää haavat.
Teinistä saakka oman reittinsä valkkaa, 
silti välil miettii kuka peilistä stalkkaa.
Aah, herraa ei mikään nappaa, 
taas random neitiä leikillään pakkaa.
Annan näiden mallimimmein käyttää mua hyväkseen, 
ne voi päästä mun sänkyyn, muttei sydämeen.

Eeih, ei mikään mulle riitä, mulle eeih!
Ei mikään tunnu miltään enää, eeih!
Eeih, anna mä meen, anna mä meen!

En oo tunteeton, kyl mul tunteet on, 
mut sun jälkeen kaikki ihan sama mulle on.
Mä teen sen, mitä mun tehtävä on. 
Mä meen, koska mun mentävä on.
Kaikki on sanottu, kyyneleet padottu, 
silmistäs säihke on kadonnut.
Mä teen sen, mitä mun tehtävä on.
Mä meen, koska mun mentävä on.

Anna mä meen.
Anna mä meen.

Eeih, ei mikään mulle riitä, mulle eeih!
Ei mikään tunnu miltään enää, eeih!
Eeih, anna mä meen, anna mä meen!
Eeeih!"

XoXo, Jane..

Ps. Ei voi ku sanoo et kyl se siitä.