Helping hand.

Ette te niin vaan pääse musta eroon! :D Kolmas postaus tälle päivälle, mut se sit kompensoi sitä ku välil on päiviä ku en kirjota.

Mutta siis. Sitä ajattelin vaan teille kertoa kuinka ihana ja reipas olin tänään! Tuli itelle _niiiiin_ hyvä mieli.
Tein päivän hyväntyön.

Lähdin kotoota tallailee Pasaatille ja mun edessä ajo pieni poika (varmaan tokaluokkalainen) pyörällä ja yhtäkkiä se vaan pysähty tohon mäkeen ja kaatus... (?) Ei sitä sattunu, ainakaa ilmeen perusteella. Iso reppu otti vastaan. :D Yleensä lapset nolostuu kauheesti ku tommosta tapahtuu mut tää oli reipas ja hymyili vaan. :)
Kysyin sitte et kävikö pahasti, ja kaikki hyvin..?
Poika:  Joo kaikki hyvin, kengännauha vaan jäi polkimeen kiinni..
Miä: Tarviitsiä apua sen kanssa?
Poika: Jooo, no oishan se kyl ihan kiva. :)
Siinä sit avattii nauhoja mitkä oli kiertyny tosi tiukasti polkimen ympärille. Lopulta piti sit ottaa kenkä kokonaa pois jalasta et saatais se irti.. Oli vähän tiukassa. Vedettii ja vedettii, lopulta saatii jalka pois kengästä ja kenkä polkimesta. Poika kiitti kohteliaasti ja reippaasti ja lähti jatkamaa matkaa. Neuvoin laittamaan tuplarusetille ni ei jää niin isot lenkit (sanoi että ei ole eka kerta ku noin käy :D) ja kehotin ajamaan varovasti... Ite vähän myöhästyin sovitusta tapaamisesta (ei onneks ollu ku kaverin kans sovittu) mut syy minkä takia myöhästyin oli mielestäni tärkeämpi! ^___^

XoXo, Jane..

Ps. Auttakaa lähimmäistä, tulee hyvä mieli! :)

pps. Eilen illalla sattui pikkusen korvaan. Tänään se on pariin otteeseen tykyttäny pikkusen. Nyt taas hitusen koskee. Voi ei, mene ohi.